Joskus loppukesästä sain Marko Saaren teroittaman Pavel Mocin Viollet –pitkämiekan käyttööni. Jotain piti päästä leikkelemään heti, mutta nopeasti saatavaa leikattavaa ei ollut juuri silloin tarjolla, paitsi vedellä täytettäviä muovipulloja.
Niinpä haastoin taistoon CocaColan, Mang´Orangen ja El´Doradon veljekset. Aika heikkoja ja arkoja vastustajia olivat …vetisen vetelää sakkia.
Kovimman vastuksen antoivat CocaColan veljekset. Ensimmäiseltä löin kyllä aika helposti kaulan poikki, mutta toinen ja kolmas olivat sitkeäpää tekoa. Lyönnit eivät oikein tehonneet, mutta pistoilla selvittelin lopulta toisen ja kolmannen Sir Colan.
Mang´Orangen veljekset kaatuivat helposti ja näyttävästi, kun olivat selkeästi pehmoisempia, kuin Colan suvun edustajat. Mang´Orangen suvun edustajien kunniaksi täytyy sanoa, että osasivat sentään hävitä näyttävästi.
Leikittelin myös terävän sirpillä yhden El´Doradon veljeksen kanssa. Eipä ollut hänestä vastusta sirppiä vastaan. Heppoista joukkoa olivat kaikki El’Doradon suvun edustajat. Viimeisen päätin jopa jättää henkiin, kun ei enää viipaloida heitä lisää.
Pohjimmiltaan noin vetisten vastustajien viipalointi oli aika tylsää. Mitään oppimista siitä ei oikeen löytynyt, paitsi miekan pistojen ja sirpillä lyönnin tarkkuuden kanssa. Varsinkin pistoja tulikin sitten tehtyä enempi paria Colan veljestä vastaan. Lopulta kyllästyin hommaan ja jopa säästin viimeisen El´Doradon veljeksistä, kuten aikaisemmin tuli mainittua. Jouti lähteä kierrätykseen moinen soturi, ehkä hän palaa joskus takaisin vähän jämäkämmässä muodossa…
Melkoista sotkuahan tästä syntyi ja kierrätettävä tavara muuttui kierrättämättömäksi roskaksi. Tuskinpa ihan heti näiden pullonhenkien pariin palaan miekan kanssa. Pistojen treenailu oli ihan haastavaa, mutta sitä voi treenailla yhtä lailla vaikka omenoiden kanssa. Siitä hauska harrastus, että vastustajan voi lopuksi syödä. Vesimeloni voisi myös olla ihan hauska vastustaja, vaikkakaan oppimismielessä aika tyhjäpäistä touhua sekin…