Skottimiekkailua Pohjanmaalla

Netistä sattui ihan vahingossa silmiin The West Finland Broadsword Academy. Ilmiselvästi uusi lisäys Suomen Hema-kenttään, ainakin minulle, kun en ole tähän aikaisemmin vielä törmännyt. Saman tien piti laitella viestiä menemään Timo Seppälälle ja kysellä mistä on kysymys ja siitä lähtikin sitten liikkeelle tämä haastattelu…

skotti1

Ketkä tämän The West Finland Broadsword Academyn ovat perustaneet ja milloin?

The West Finland Broadsword Academy on nyt ollut toiminnassa noin vuoden. Sen ovat perustaneet allekirjoittanut Timo Seppälä (Seinäjoki) ja Tero Ulvinen (Isokyrö ).

Mistä teidän pääoppinne tulevat?

Lyhkösesti sanoen kuulumme The Cateran Societyyn.

Kerrotko lisää Cateran Societystä?

The Cateran Societyn perustaja on Christopher Scott Thompson. Hän on skottisukujuurensa innoittamana jo pitkän aikaa etsinyt erilaisia lähteitä skottimiekkailuun liittyen, ja on niiden pohjalta kehittänyt yhdessä muutaman muun henkilön kanssa sen mikä nyt tunnetaan The Cateran Societyna. Siinä yhteydessä hän kehitti myöskin viisi kurssia opiskeltaviksi. Tässä englanniksi yhteenveto:

Level I: Regimental Highland Broadsword
The techniques of the Scottish Highland Regiments in the British Army represent a simplified yet highly effective method of swordsmanship, designed to quickly teach raw recruits to be effective swordsmen.

Level II: Old Style Broadsword
These are the techniques used by the stage gladiators and wandering swordsmen of the Jacobite era. Although this is a more difficult style to understand and master, the intricacies of this style will improve your skill in all of our other systems. We are now encouraging all Level II students to focus on Backsword, but Thomas Page’s Broadsword is still an option.

Level III: Sword and Targe and Other Double Weapons
The sword and targe, and other weapon combinations such as double broadswords and sword and dirk. A highly aggressive and dynamic style of swordplay.
Level IV: The MacGregor Method and Other Auxiliary Arts
Level IV of our system includes all of our electives or auxiliary arts. This refers to systems and weapons other than our core practice of historical broadsword fencing, and includes everything from speculative reconstructions of ancient and forgotten systems to modern combatives and self-defense.
Level V: Cleasa
The term “Cleasa” refers to unusual skills and techniques, hinted at in the most ancient of Gaelic legends.

The Cateran Societyyn kuuluvia seuroja löytyy Suomen lisäksi Yhdysvalloista kahdeksan, Kanadasta kaksi, Venäjältä kaksi ja Saksasta yksi.

Lisätietoa asioista saa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Broadsword Academy: Second Edition,
Highland Broadsword Lessons, Drills and Practices
Highland Knife Fighting
Highland Martial Culture
The Music of His Sword: Pagan Celtic Martial Arts
Highland Broadsword by Heiko Große (saksaksi)

Mikä sai innostumaan juuri skottilaisesta miekkailusta ja miten pitkään olette asiaan perehtyneet?

Itse törmäsin asiaan etsiessäni jotakin uutta tietoa harrastamaani historian elävöittämiseen liittyen. Olen harrastanut viikinkimiekkailua vuodesta 2006 alkaen. Ensimmäinen opettajani oli David Holman Isosta Britanniasta. Viikingit liittyvät suoraan Skotlannin historiaan ja sitä kautta myös skotlantilaisen miekkailun juuriin. Koska skottimiekkailu on käsittääkseni parhaiten säilyttänyt arkaaisia piirteitä menneiltä ajoilta, otin yhteyttä Thompsoniin netin kautta. Värväydyin hänen nettikurssilleen ja olen nyt ollut toiminnassa mukana vajaat kolme vuotta. Tässä sähköposti-osoite asiasta kiinnnostuneille: gilbride100(ät)hotmail.com.

Tero puolestaan tuli mukaan ratsastusjousiammunnan kautta. Hän halusi lisätä miekkailun hevosharrastukseensa. Asiaa pohtiessaan hän totesi, että ehkä on hyvä ensin opetella miekan käyttöä jalkasiltaan ennen kuin siirtyy harrastamaan asiaa ratsun selässä. Koska olimme olleet kontaktissa jonkin verran jo aiemmin, otti hän minuun yhteyttä asian tiimoilta. Tähän liittyy vielä sekin piirre, että ns. Lowlanders (Skotlannin ja Englannin rajamailla asuvat skotit) olivat käyttäneet ratsuja sotiessaan. Siksi skottimiekan valintaa myös ratsastajan aseeksi voidaan puolustaa historiallisin argumentein. Olemme kaksistaan edenneet skottimiekkailussa nyt reilun vuoden ajan.

Jonkin verran olemme saaneet apua esimerkiksi graduointi-ottelujen järjestämisessä Faravidin susilta (historian elävöittämiseura Ilmajoelta) ja Vanajan susilta (historian elävöittämisseura Hämeenlinnasta). Jotain yhteistyökuvioita on pyritty alustavasti virittelemään myös Vaasan miekkailijoiden ja Seinäjoen kendokojen suuntaan.

skotti2

Kerrotko vielä teidän pääaseesta Highland Broadsword? hmm… miten tämä nyt suomeksi kääntyy vai kääntyykö?

Miekan nimen voi kääntää ”Ylämaan leveäteräiseksi korikahvamiekaksi”. Lyhyyden vuoksi puhun yleensä vain skottimiekasta. Myös muita korikahvallisia miekkoja on skottimallin lisäksi, esimerkiksi Schiavonna-miekka. Miekka painaa normaalisti noin1300-1600 grammaa, ja se soveltuu pääasiassa lyönteihin. Toki myös viillot ja pistot onnistuvat.

Skotlannissa, erityisesti Ylämaalla, tällaisen miekan käyttö jatkui paljon pitempään kuin muualla Euroopassa. Brittiläisen imperiumin aikana Ylämaan rykmentit käyttivät miekkojaan menestyksellisesti niin Euroopassa, Amerikassa, Afrikassa kuin Aasiassakin aina 1800-luvulle asti. Anekdoottina voisi sanoa, että kun Ylämaan miehet tulivat Amerikkaan, intiaanit totesivat oikeiden miesten tulleen brittien armeijaan sotimaan. Itse asiassa viimeinen tiedetty taistelukäyttö on tapahtunut toisessa maailmansodassa Normandian maihinnousussa. Miekka ei tietenkään kuulunut enää sotilaan vakiovarustuksiin, mutta eräs skotti toi miekkansa mukanaan taistelutoimiin.

Mitä muita aseita teiltä löytyy? Ainakin keihäs, kirves, skotlantilainen kilpi eli targe sattuivat silmiin. Miten aktiivisesti nämä ovat teillä mukana?

Mainitsemiesi aseiden lisäksi käytössä ovat esimerkiksi skotlantilainen tikari, pitkä kirves ja sauva. Tikari valmistettiin usein katkenneesta miekasta. Silloin myös tikarissa saattoi olla korikahva. Joten miekan ja tikarin yhteiskäyttö muistuttaa paremminkin pitkän ja lyhyen miekan yhteiskäyttöä.

Varsinainen dirk-tikari oli kuitenkin aina mukana pidettävä ase, joka tarvittaessa voitiin kätkeä vaatteiden alle. Siinä ei ollut käsisuojaa, koska se olisi ollut hankala lisäke. Itse asiassa dirk on enemmän skotlantilainen kansallis-ase kuin miekka, sillä jokainen mieheksi varttunut nuorukainen sai uuden statuksensa merkiksi kantaa dirkiä. Suhtautuminen muistuttaa hiukan sitä miten aikoinaan Suomessa suhtauduttiin puukkoon. Lisäksi on mainittava tomahawk. Tomahawkin käyttöä harjoitellaan, koska Black Watch-rykmentti käytti tomahawkeja Amerikan siirtomaasotien aikana.

Mutta kaikkein tärkein ase on ehdottomasti miekka. Toiseksi tärkein ase, tai aseyhdistelmä miekka ja targe. Sitten ehkä miekan ja jonkun muun aseen yhteiskäyttö.

Pitkä kirves tulee mukaan lähinnä Galloglass-sotureiden vuoksi. Skotlannissa riehuneiden suku- ja valtariitojen seurauksena jotkin klaanit joutuivat siirtymään Irlantiin. Siellä klaanien miehiä palkkaantui paikallisten irlantilaisten päälliköiden eliittijoukoiksi. Nämä Galloglassit tulivat tunnetuiksi viikinkiajoilta perimänsä pitkän kirveen tehokkaina käyttäjinä.

Neljännessä kurssissa, eli MacGregor-metodissa ei mahdollisilla opeteltavilla aseilla oikeastaan ole mitään takarajaa. Ideana on oppia tietyt aseenkäytön peruselementit, joita voidaan sitten soveltaa lähes mihin tahansa kädessä pidettäviin asiaan. Kurssilla käytetään/ voidaan käyttää kävelykeppiä, kupurakilpeä, nyrkkejä, pikkumiekkaa (smallsword), kivääriä ja pistintä… Itse asiassa olen käyttänyt kurssilla esimerkiksi lehtiharavaa ja soralapiota. Tässä ei tietenkään puhuta siitä, että jokaisen erillisen aseen käytössä tultaisiin ekspertiksi – tai edes joka toisen. Kyse on siitä, että erilaisten aseiden ja esineiden käytön avulla opitaan, kuinka edellä mainitut peruselementit löytyvät, ja kuinka niitä voi hyödyntää.

Totesit netissä, että Targea on helpompi käyttää kun kupurakilpeä. Miten näiden käyttö eroaa toisistaan?

Olen käyttänyt vuosien varrella melko paljon viikinkikilpeä. Siksi targen käyttö oli minulle ehdottomasti helpompaa kuin kupurakilven. Yksi syistä on kiinnitysremmien samankaltaisuus, eli kilpikäden liike oli samankaltainen. Toki targen pienuus ja keveys tekee siitä erilaisen viikinkikilpeen verrattuna, mutta niissä on silti paljon yhtäläisyyksiä. Kohti tuleva isku ohjataan kilvellä syrjään. Samalla kilpi suojaa melko suurta osaa vartaloa, joten tietty ”ylimalkaisuus” liikeradan arvioinnissa on mahdollista. Tosin targella virhemarginaali on paljon pienempi kuin viikinkikilvellä. Toisaalta targea on myöskin nopeampi liikuttaa kuin viikinkikilpeä. Kupurakilpi taas on kooltaan targeakin pienempi. Se tuntuu olevan eräänlainen korikahvan ja nyrkkiraudan sekoitus. Kupurakilven käyttö vaatii uudenlaisen ajattelutavan, sekä osin uudenlaiset liikeradat. Yhtäläisyyksiä targen ja kupurakilven välillä kuitenkin on. Vaikkapa vastustajan miekan sivuun työntäminen omalla kilvellä, ja siten tien aukaiseminen omalle miekalle, toimii paljolti samalla tavalla. Me tutustumme MacGregor-metodissa alustavasti myös kupurakilven käyttöön parantaaksemme targen käyttöämme.

Kerrotko vielä vähän lisää teidän porukan toiminnasta? Missä treenaatte, Seinäjoki? Isokyrö? Miten siihen voi liittyä? Onko kiinnostuneita löytynyt? Miten aktiivisesti treenaatte?

Toistaiseksi jäsenistöä on tasan kaksi henkeä – Tero ja minä. Mutta esimerkiksi viikinkiryhmämme harjoituksissa voin välillä jonkun kanssa käydä läpi myöskin skottimiekkailuun liittyviä asioita. Kuten vaikkapa kahden aseen yhtäaikaista käyttöä, tai pitkän kirveen käyttöä. Viikinki aikaisen seaxin käyttö muistuttaa paljon Dirkin käyttöä, joten sitäkin voi harjoitella. Tässäkin tulee taas ilmi skottimiekkailun viikinkijuuret.

Treenipaikkanamme toimii Ulvisen hevostalli Isossakyrössä talvisin. Bonuksena tässä järjestelyssä on se, että hevoset tottuvat miekkojen ääniin. Joskus olemme treenanneet myöskin allekirjoittaneen pihamaalla. Kesäisin treenipaikkana on lähes aina ollut Teron pihamaa. Vähimmillään pyrimme treenaamaan kerran viikossa noin kaksi tuntia kerrallaan. Mahdollisuuksien mukaan sovimme myös useammin treenejä. Mutta kun molemmilla on melko vilkas elämä, niin treenit sovitaan aina kalenteri kourassa.

Yhteydenottoja on tullut pari kolme Länsi-Suomen alueelta, mutta kysyjät ovat todenneet Seinäjoen seudun olevan liian kaukana kotiseuduiltaan.

Parhaiten saa yhteyttä joko soittamalla tai lähettämällä sähköpostia, puh: 040 7172185, seppltimo(ät)gmail.com). Liittyminen on helppoa – ota yhteyttä ja tule treeneihin.
Tämä ei ole maksullinen seura, vaan lahjaksi olemme saaneet ja lahjaksi annamme.

skotti3b

Mainokset