Kulttuurikilta Schranken yhteistyössä museoiden kanssa Kuopiossa

Kun historiallisten asetaitojen kanssa puuhaillaan ihan vakavissaan, olisivat tavallaan museot ihan sopiva yhteistyötaho Hema-harrastajille. Museot kaipaavat ideoita ja vaihtelua houkutellakseen yleisöä ja tehdäkseen museoista elävämpiä paikkoja. Tähän kohtaan löytyy toiminnan mahdollisuus myös Kulttuurikilta Schrankenille.

Kuopion museo on kunnostaunut aikaisemminkin museon toiminnan elävöittämisessä esimerkiksi savonmurre-metallia tekevän kuopiolaisen Verjnuarmu-yhtyeen kanssa. Yhtye teki Suomen sotaan 1808-09 liityyvän teemalevyn ja toteutti sen kautta Kuopion kaupungin museon kanssa levyn teemaan liittyvän näyttelyn, jossa oli mukana sekä yhtyeen rekvisiittaa, että aitoja museoesineitä. Toteutus oli viihdettä ja historiaa kiinnostavana ja hauskana pakettina. Ehkä Verjnuarmun osin fiktiivisen historiallisen tarinan kautta joku kiinnostui myös Suomen sodan historiasta vähän syvemmin, täällä tapahtumapaikoilla kun eletään. Pohjois-Savostahan löytyy monta mielenkiintoista tarinaahan kyseiseen sotaan liittyen.

Kuva Verjnuarmun Suomen Sotaan liittyvästä näyttelystä Kuopion kaupungin museosta.

Historiallinen miekkailu sivuaa myös museoiden maailmaan ja kun miekkailutaitojen hyödyntäminen muuallakin kun hema-ympyröissä innostaa, niin yhteistyö museoiden kanssa on kiinnostavaa. Museot saavat vaihtelua ohjelmaansa ja meikäläiset vaihtelua miekkailuhommiin, sekä laji ilmaista mainosta. Näissä museoissa toteutettavissa esityksissähän mainostellaan samalla sekä lajia, että Savon Historiallisen Miekkailun Seuraa.

Nyt heinäkuun lopulla ja elokuun alussa toteutuvien juttujen lisäksi on visioita muistakin kuvioista, mutta niistä ei kannata lähteä vielä tässä vaiheessa puhumaan mitään. Tulevaisuudessa sitten nähdään, toteutuvatko visiot vai eivät, mutta tämmöistä on nyt tähän väliin tulossa:

MIEKKAILUTYÖPAJA KUOPION KORTTELIMUSEOSSA 30.7.16

Elisa ja Jaakko ovat 30. heinäkuuta vetämässä kaiken ikäisille avointa miekkailutyöpajaa Kuopion korttelimuseossa Kulttuurikilta Schrankenin ja Kuopion kulttuurihistoriallisen museon piikkiin.

Lue lisää Kulttuurikilta Schrankenin sivuilta täältä.

Videon Musiikki: Martin de Boer, Mattioli Prelude, CcbyNC

2016-07-14 001

MIEKKAKIERROS KUOPION KAUPUNGIN MUSEOSSA 4.8.16

Jaakko on ollut Kulttuurikilta Schrankenin kautta mukana Kuopion museon Miekkakierroksen suunnittelussa. Oppaina toimivat esittelyn ideoineet arkeologian opiskelija Magda Hukari ja Kulttuurikilta Schrankenin Jaakko. Kierroksella on mukana myös moderneja historiallisen miekkailun miekkoja museo-aseiden rinnalla.

Miekkakierros Kuopion museossa torstaina 4.8 klo 15.30.

Lue lisää Kulttuurikilta Schrankenin sivuilta täältä.

VS-160720002-small

MUSEOIDEN MIEKKAILUTEEMAT YLITTIVÄT UUTISKYNNYKSEN

30.7. Korttelimuseon ja 4.8. Kaupungin museon miekkailuteemat ylittivät uutiskynnyksen ViikkoSavossa 20.7.16. Käy lukemassa artikkeli täältä.

Mainokset

Gauntleteihin kannattaa panostaa

Kyllä nämä vielä tämän viimeisen kerran kelpaa…   Tässä yhden osuman tarina.

kasi1

Käsi vuorokausi osuman jälkeen.

Gauntleteihin kannattaa panostaa, ainakin jos tykkää vapaamiekkailusta. Kriittinen silmä on hyväksi niin uuden kun vanhankin gauntletin suhteen. Oma gauntletini olivat ostoajankohtanaan erittäin hyvät, loistavat tai jopa ”parhaat” tuolloin myynnissä olleet ”hema-hanskat”. Tiesin kyllä, että oli jo aika vaihtaa uusiin mutta silti nämä vanhat olivat vielä käytössä.

Kädet, varsinkin asekäsi ja kahdenkäden miekassa siis se etumainen käsi ovat riskialttiita. Huonoilla hanskoilla, huonolla tuurilla tai noiden kahden yhdistelmällä voi seurauksena olla murtunut käsi. Näin kävi minulle, kun sain pitkämiekan osuman käteen. Miekka oli turvallisemmasta päästä oleva feder ja käden suojana ollut hanska Sparring Glovesin turvallisemmasta päästä oleva gauntlet.

kasi3

Mustelma ilmestyi osuma-alueen lisäksi myös kämmenen sisäpuolelle.

Itse en murtumaan uskonut, kun sormet toimivat vaikka pikkurilli ja nimetön aika minimaalisesti, kipu kova ja turvotus komeaa. Pari päivää osuman jälkeen lääkäri oli epäileväisempi. Varalta kävin sitten röngtenkuvissa ja sieltä kämmen selästähän ne pätkityt luut löytyivät. Seurauksena oli viiden tunnin visiitti sairaalaan, luiden aika epämiellyttävä asettelu paikoilleen ja kipsaus. Kipsi kädessä mennään seuraavat viisi viikkoa ja toivotaan, että kun paketti avataan, on käsi taas kunnossa. Ennuste on kyllä hyvä.

Koomisena sivuhuomiona täytyy mainita terveyskeskuslääkärin hölmistynyt reaktio, kun kerroin vamman tuleen pitkämiekalla. Röntgenhoitaja taas oli jotenkin tohkeissaan tapauksesta, kun oli lähetteestä lukenut tapauskuvauksen ”nyt onkin vähän erikoisempi tapaus”. Sairaalan päivystyksessä taas olivat kai sen verran rutinoituneita kaikkeen, ettei miekanisku-diagnoosi hämmästyttänyt ketään. Kaiken nähnyt lääkäri kysäisi vaan lakonisesti, että ”tuliko osuma ystävällismielisessä tilanteessa?”

kasi2

Tämmöisellä käsineellä mennään seuraavat viisi viikkoa.

MITEN SIINÄ NYT NIIN KÄVI?

Miten siinä nyt sitten niin kävi? Vaikka lujaa lyötiinkin, ei mistään silmittömästä huitomisesta ollut kyse. Aluksi näytti, että osuma oli tullut gauntletin taipuisampaan saumaosaan, joka oli käytössä venynyt ja vanunut, niin, että kyseisestä pienestä raosta pääsee miekan terä iskemään suoraan käteen. Näin ei kuitenkaan aivan ollut. Tarkka osumakohta selvisi myöhemmin lääkärissä. Osuma ei ollut tullut hanskan pehmeämpään saumaan, vaan kovemman suojan ulkoreunaan, joka on painunut lyönnin voimasta sisään. Siinä mielessä syytä oli myös gauntletin pehmenneissä nahkaisissa saumakohdissa, että jos ne eivät olisi joustaneet niin paljon, niin vammaa ei ehkä olisi tullut. Mutta ei Gauntletin kova suojakaan ollut enää ihan kelvollinen. Se vaikuttaa pehmenneen vuosien käytössä, mikä edesauttoi vamman syntymistä.

Kun vertailin vanhaa 2012 tai 2013 lähtien käytössä ollutta Sparring Glovesin hanskaa käyttämättömään uuteen, oli ero todella suuri. Oma vanha ”aikoinaan paras” suojahanska vaikuttaa uuden vastaavan hanskan rinnalla kaikin puolin pehmeämmältä sekä nahkasaumojen, että kovempien suojaosien suhteen. Tulevaisuudessa en sillä uskalla minkäänlaista vapaamiekkailuun vivahtavaa enää harrastaa.

kasi4

Etualalla Sparring Gloves vuosimallia 2012/2013, osumapaikka merkattuna. taaempana uusi käyttämätön Sparring Gloves gauntlet.

Oheisessa kuvassa merkkasin teipillä osumakohdan hanskaan. Suoja painuu siinä selkeästi sisään kevyesti sormella painamalla. Samassa kuvassa taustalla olevassa uudessa Sparring Gloves-hanskassa samalla painamisella hanska joustaa muutaman millimetrin.

Jos lyönti olisi tullut vähän ylemmäs, olisin todennäköisesti säästynyt vammalta. Helvetin huono tuuri siis, mutta merkittävä syy myös kulunut suojavaruste, jonka suoja-arvon heikkenemistä en ollut ottanut riittävän tosissani. Ajattelin kirjaimellisesti, että näillä gauntleteilla selviän vielä tämän viikonlopun, kun uudet tulee sitten postissa seuraavalla viikolla. Enpä sitten selvinnytkään…

Vahingossa viisastuneena tarkastelen jatkossa entistä tarkemmin niin gauntletien, kuin muidenkin suojavarusteiden kulumista tai heikentymistä. Suosittelen samaa muillekin. Sekin kannattanee huomioida, että aikoinaan paras suojavarustevaihtoehto saattaa hyvinkin olla vanhentunut tänä päivänä. Eikä kaikista suojavarusteista ole uutenakaan oikein mihinkään. Aikaisemmin kesällä löin sparritreenissä messerillä halki kaverin Red Dragonin hanskan kovamuovisen rystysen. Sen verran oli toki ko. hanskasta hyötyä, että käsi selvisi pelkällä mustelmalla ja turvotuksella.

Huonoin suojavaruste lienee sellainen valheellinen, että se näyttää suojaavan, muttei sitten suojaakaan. Miekkoja on kiva ostaa, paljon kivempaa kuin suojavarusteita, mutta vapaamiekkailua ajatellen suojavarusteisiin kannattaa panostaa enemmän. Paljonko on esimerkiksi yhden murtuneen sormen arvo? Tai yhden kämmenluun, kuten minun tapauksessa kävi? Aika korkealle ne itse arvostan…

Tämmöisiä ajatuksia näin viiden viikon sairasloman ensimmäisenä päivänä.

Hyvää päivää kirvesvartta

 

varsikirves

Kovasti kiinnostaisi päästä testailemaan Paulus Hector Mairin varsikirvesoppeja 1500-luvulta. Taannoin tilailtiin Ranskasta kumisia varsikirveen osia 28mm pyöröpuuhun asennettavaksi. Kesäkuun alussa noita sitten testailtiin. Ekana kolauteltiin Jarin kanssa kirveillä toisiamme päähän ja todettiin, että kyllä tulee kevyilläkin kumikirveen iskuilla aika muhkeita osumia, jotka tärähtävät ikävästi niskaan. Eli ei näilläkään kovin vauhdikasta treeniä passaa tehdä.

Seuraavaksi testailtiin vähän miten varret kestävät. Ensimmäinen kevyt ”lyönti” ja torjunta ja kuului rasahdus. Toisessa kepissä oli jo halkeama. Eli eipä kestä nämä 28mm pyöröpuulistat edes tekniikan harjoittelua kumisten kirveenterien kanssa.

Nyt kun meillä oli katkeava kirveen varsi, niin testailtiin sitten mitä tapahtuu kun varsi katkeaa… Maskit päähän ja vähän edellistä kovempi hyökkäyslyönti ja torjunta. Murtunut varsi hajosi kolmeen osaan ja kirvesosa lensi hurjaa vauhtia metrien päähän. Onneksi ei osunut kummankaan päähän!

Sellainen oli tämä testaus. Loppui aika lyhyeen. Päätelmä oli, että palataan uudelleen asiaan kun ollaan saatu jostain jotain oikeaa varreksi kelpaavaa.