LHMS – Haastattelussa Isto Sipilä

Kuulin jossain välissä, olisiko pari vuotta sitten huhua, että Lappeenrannassa oltaisiin perustamassa omaa miekkailuseuraa. Mutta vasta nyt helmikuussa 2017 sattui silmiin, että Lappeenrannasta tosiaankin löytyy Lappeenrannan Historiallisen Miekkailun Seura ry, joka on perustettu vuonna 2016.

Uteliaisuus heräsi sen verran, että asiasta piti lähteä kyselemään seuran sivuilla puheenjohtajaksi mainittua Isto Sipilältä vähän lisää…

Isto Sipilä kuvassa oikealle.

Teillä on näköjään viime vuonna perustettu seura pystyssä Lappeenrannassa. Se on kyllä ollut tiedossa, että Mikko Hänninen on vetänyt siellä SES:in edustaja miekkailua vuosikausia, mutta mikä sai teidät perustamaan oman miekkailuseuran?

Mikko Hänninen on ollut nyt vähän tauolla, mie oon vetänyt treenejä. Seura perustettiin juurikin, jotta saadaan jaettua hommaa muille Mikon niskasta. Mikko on seuran varapuheenjohtaja tällä hetkellä. Itse olen 2009 aloittanut touhun Mikon ohjauksessa ja nyt puolisentoista vuotta vetänyt treenejä.

Mielenkiintoista kuulla noista Lappeenrannan kuviosta, kun en ole juuri siitä mitään tiennyt. Teillä siis treenataan säännöllisesti juuri Fiorea? Koko repertuaari siitä käytössä? Tikari, pitkämiekka, paini? Mites muut Fioren opit?

– Fiorea treenataan, se on ainakin minulle edelleen se rakkain ja mielenkiintoisin. Kaikkea ollaan tehty paitsi ratsain. Tosin on meillä ainakin yksi jäsen, jota kiinnostaa treenata hevosenkin kanssa. Itse en ole koskaan edes ratsastanut. Panssaroidut jutut ovat tietysti vähän enemmän mielikuvituksen varassa, koska kukaan ei ole vielä levypanssareita hankkinut, mutta kyllä myö niitäkin treenataan.

Joskus vuosia sitten treenattiin jonkin verran I.33 ja pikkaisen ollaan saksalaisiakin juttuja katseltu, mutta en ainakaan itse koe olevani kovinkaan pätevä opettamaan muuta kuin Fiorea. Esimerkiksi saksalaisen pitkämiekan osaaminen on itsellä sen varassa, mitä muut ovat miulle opettanut. En ole työskennellyt suoraan lähteiden äärellä.

Il Fior di Battaglian taas tunnen läpikotaisin, jos niin voi sanoa. Välillä se yllättää ja edelleen löytyy uusia detaileja kahdeksan vuoden tutkimisenkin jälkeen.

Mikä se teidän suhde SES:iin oli aikaisemmin? Olen monesti yrittänyt etsiä jotain nettisivua Lappeenrannan suunnasta omiin linkkilistoihini, mutta en sellaista löytänyt, ennen kuin helmikuussa tänä vuonna. Aikaisemmin teidän toiminnasta ei oikein ole tietoa löytynyt mistään.

– Oli meillä joskus joku nettisivu hetken aikaa, mutta tosiaan ollaan vasta nyt panostettu paremmin näkyvyyteen netissä vuoden parin aikana, nyt kun mie oon enempi vetänyt touhua. Mikko veti ahkerasti treenejä, mutta hänessä ei taida olla markkinamiehen vikaa. Paikallislehdissä meistä on ollut juttua kyllä monet kerrat.

Mikon toiminimellä pyöriessä olimme virallisesti SES:n sivuhaara. Nyt kun seura perustettiin, niin tämä side katkesi. Tosin meillä on Guy Windsorin lupa mainita SES:n nimi vaikka markkinoidessa. Vähän sekavaa. Seuraillaan jossain määrin SES:n syllabusta ja tehään päälle omaa juttua. Toiminnan pitää kehittyä ja tota syllabusta ei oo päivitetty pitkään aikaan.

Löytyykö teiltä myös uutta tulkintaa?

-On minulla oma käsitykseni, eikä se ole sata prosenttisesti Guyn tulkinnan kanssa linjassa. Toki testaillaan kaikkia uusia ideoita aina, kun niitä tulee. Pitäisi ehkä joskus julkaista niitä jossain.

Olen tietysti koittanut netissä seurailla, mitä muualla tehdään, seurannut keskusteluja ja katsonut videoita. Katsonut mitä muut tekee. Lähinnä olen ollut yhteyksissä tuonne Jakomäen salin porukkaan, parissa seminaarissa kävin viime keväänä jne. Minulle on syntynyt vaikutelma, että siellä tuo Fiore tulkinta on aika jäissä nyt, kun Guy on häipynyt muille maille.

Minkälaisissa asioissa olet uusia näkemyksiä löytänyt?

– Pääosin pieniä yksityiskohtia tekniikoissa ja omia tulkintoja materiaalista, jota ei käsitellä Guyn julkaisuissa. En tarkalleen tiedä, mitä mieltä Guy on kaikesta tällä hetkellä. Olen ollut todella vähän henkilökohtaisesti yhteyksissä.

Mitä syllabukseen tulee, niin esimerkiksi zogho largon 1. mestarin peleillä pitäisi mielestäni olla isompi rooli ja abrazaren pelit 7-16 puuttuu kokonaan. Tietysti näitä varmasti kaikki treenaavat, mutta puhun julkaistusta syllabuksesta.

Zogho largon 1. mestarin pelit esittävät mielestäni Liechteneuerin koulukunnan zornhau ortiin verrannollisen tekniikan. Fiore on päättänyt aloittaa miekka kahdessa kädessä -pelit näyttämällä tämän, eikä se tästä huolimatta sisälly yhteenkään syllabuksen harjoitukseen.

Oletko muuten kannustanut Jakomäen väkeä kehittämään syllabusta eteenpäin? Nyt olisi tilaisuus. Sana on vapaa…

– Tilannehan on käsittääkseni se, että Helsingin haara on nykyisin vain yksi Guyn koulun haaroista, eikä ainakaan virallisesti missään erityisasemassa. Syllabus on Guyn ja ilmeisesti vain hän voi sitä päivittää. Kannattaa tietysti tarkastaa tämä joltakin, joka tietää asiasta enemmän. Olen käynyt joitakin keskusteluja, mutta parasta olisi vain treenata enemmän yhdessä.

Kuva historiallisen miekkailun alkeiskurssilta, joka oli käynnissä haastattelun tekoajankohtana.

Mitä teillä on noin normaalissa viikko-ohjelmassa treeneissä säännöllisesti? Varmaan ainakin pitkämiekkaa?

– No kaikkein tavanomaisimmin taitaa mennä siten, että alkulämmittelyt, sitten jalkatyötä ja muita perusjuttuja, tikaria ja lopuksi pitkämiekkaa. Joskus tietysti tikari korvautuu painilla. Joskus saatetaan painia koko treenit tai miekkailla koko treenit. Porukka on myös vihdoin innostunut hankkimaan enemmän suojavarusteita, joten olemme lisänneet freeplayn määrää treeneissä huomattavasti.

Satunnaisemmin sitten tuota panssarissa tehtävää materiaalia, eli miekkaa panssarissa, keihästä ja varsikirvestä. Jos on intoa, niin ollaan joskus perus 2x2h viikossa treeniohjelman lisäksi käyty esim. viikonloppuna treenailemassa muuallakin. Esimerkiksi painimassa jossakin missä on matto

Miten paljon teillä on seurassa jäseniä?

– Nyt en muista tarkkaa määrää, ehkä parikymmentä, mutta aktiiviporukka on pieni. Joku viisi meitä käy aktiivisesti. Peruskurssille tulee yleensä 5-10 uutta, harmillisen harva kuitenkaan jatkaa pidemmälle.

Sitten on pari ulkopaikkakuntalaista jäsenenä, jotka käyvät satunnaisesti treeneissä, kun täällä päin pyörivät. Menee silti paljon paremmin, kuin joitakin vuosia sitten, jolloin pahimmillaan treeneissä kävi joskus minä ja Mikko kahdestaan.

Onkos teillä jotain uutta suunnitteilla seuran toiminnassa, jota tässä yhteydessä voisi tuona esille?

– Seuran pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä muiden seurojen kanssa. Tämän tavoitteen eteen täytyy tehdä enemmän töitä nyt ja tulevaisuudessa.

Mainokset