Miekkailumaski 1800-luvulta

novisad3

Kuva: Jaakko Vesterinen.

Jaakko kävi 27.8.16 Muzej Vojvodinessa, Voivodinan museossa Novi Sadissa. Museossa oli esillä salisapeliin käytetty harjoittelumaski 1800-luvulta. Aika tutunnäköisiä piirteitä maskista löytyy…

Maski on ilmeisesti kuulunut voivodinalaisen serbimiekkailijan varustukseen, koska kyseinen näyttelyn osa kertoi autonomisten serbien kulttuuritoiminnasta. Miekkailu oli sen tärkeä osa. Tuolloin Vojvodina kuului Itävalta-Unkariin.

novisad1b

Kuva: Jaakko Vesterinen.

Vojvodina kuului tuolloin Itävalta-Unkariin. Itävalta-Unkarin hajoamisen yhteydessä ensimmäisen maailman sodan jälkeen Vojvodina sitten liitettiin vuonna 1918 perustettuun Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaan, joka vuodesta 1929 lähtien tunnettiin Jugoslavian kuningaskunnan nimellä. Nykyisin Vojvodina on itsehallinnollinen provinssi Serbiassa.

Maskin ohessa oli esillä samalta ajalta sapeli ja jonkun serbin voittama miekkailukilpailun palkinto, joista on kuvat tässä ohessa.

novisad2

Kuva: Jaakko Vesterinen.

Gauntleteihin kannattaa panostaa

Kyllä nämä vielä tämän viimeisen kerran kelpaa…   Tässä yhden osuman tarina.

kasi1

Käsi vuorokausi osuman jälkeen.

Gauntleteihin kannattaa panostaa, ainakin jos tykkää vapaamiekkailusta. Kriittinen silmä on hyväksi niin uuden kun vanhankin gauntletin suhteen. Oma gauntletini olivat ostoajankohtanaan erittäin hyvät, loistavat tai jopa ”parhaat” tuolloin myynnissä olleet ”hema-hanskat”. Tiesin kyllä, että oli jo aika vaihtaa uusiin mutta silti nämä vanhat olivat vielä käytössä.

Kädet, varsinkin asekäsi ja kahdenkäden miekassa siis se etumainen käsi ovat riskialttiita. Huonoilla hanskoilla, huonolla tuurilla tai noiden kahden yhdistelmällä voi seurauksena olla murtunut käsi. Näin kävi minulle, kun sain pitkämiekan osuman käteen. Miekka oli turvallisemmasta päästä oleva feder ja käden suojana ollut hanska Sparring Glovesin turvallisemmasta päästä oleva gauntlet.

kasi3

Mustelma ilmestyi osuma-alueen lisäksi myös kämmenen sisäpuolelle.

Itse en murtumaan uskonut, kun sormet toimivat vaikka pikkurilli ja nimetön aika minimaalisesti, kipu kova ja turvotus komeaa. Pari päivää osuman jälkeen lääkäri oli epäileväisempi. Varalta kävin sitten röngtenkuvissa ja sieltä kämmen selästähän ne pätkityt luut löytyivät. Seurauksena oli viiden tunnin visiitti sairaalaan, luiden aika epämiellyttävä asettelu paikoilleen ja kipsaus. Kipsi kädessä mennään seuraavat viisi viikkoa ja toivotaan, että kun paketti avataan, on käsi taas kunnossa. Ennuste on kyllä hyvä.

Koomisena sivuhuomiona täytyy mainita terveyskeskuslääkärin hölmistynyt reaktio, kun kerroin vamman tuleen pitkämiekalla. Röntgenhoitaja taas oli jotenkin tohkeissaan tapauksesta, kun oli lähetteestä lukenut tapauskuvauksen ”nyt onkin vähän erikoisempi tapaus”. Sairaalan päivystyksessä taas olivat kai sen verran rutinoituneita kaikkeen, ettei miekanisku-diagnoosi hämmästyttänyt ketään. Kaiken nähnyt lääkäri kysäisi vaan lakonisesti, että ”tuliko osuma ystävällismielisessä tilanteessa?”

kasi2

Tämmöisellä käsineellä mennään seuraavat viisi viikkoa.

MITEN SIINÄ NYT NIIN KÄVI?

Miten siinä nyt sitten niin kävi? Vaikka lujaa lyötiinkin, ei mistään silmittömästä huitomisesta ollut kyse. Aluksi näytti, että osuma oli tullut gauntletin taipuisampaan saumaosaan, joka oli käytössä venynyt ja vanunut, niin, että kyseisestä pienestä raosta pääsee miekan terä iskemään suoraan käteen. Näin ei kuitenkaan aivan ollut. Tarkka osumakohta selvisi myöhemmin lääkärissä. Osuma ei ollut tullut hanskan pehmeämpään saumaan, vaan kovemman suojan ulkoreunaan, joka on painunut lyönnin voimasta sisään. Siinä mielessä syytä oli myös gauntletin pehmenneissä nahkaisissa saumakohdissa, että jos ne eivät olisi joustaneet niin paljon, niin vammaa ei ehkä olisi tullut. Mutta ei Gauntletin kova suojakaan ollut enää ihan kelvollinen. Se vaikuttaa pehmenneen vuosien käytössä, mikä edesauttoi vamman syntymistä.

Kun vertailin vanhaa 2012 tai 2013 lähtien käytössä ollutta Sparring Glovesin hanskaa käyttämättömään uuteen, oli ero todella suuri. Oma vanha ”aikoinaan paras” suojahanska vaikuttaa uuden vastaavan hanskan rinnalla kaikin puolin pehmeämmältä sekä nahkasaumojen, että kovempien suojaosien suhteen. Tulevaisuudessa en sillä uskalla minkäänlaista vapaamiekkailuun vivahtavaa enää harrastaa.

kasi4

Etualalla Sparring Gloves vuosimallia 2012/2013, osumapaikka merkattuna. taaempana uusi käyttämätön Sparring Gloves gauntlet.

Oheisessa kuvassa merkkasin teipillä osumakohdan hanskaan. Suoja painuu siinä selkeästi sisään kevyesti sormella painamalla. Samassa kuvassa taustalla olevassa uudessa Sparring Gloves-hanskassa samalla painamisella hanska joustaa muutaman millimetrin.

Jos lyönti olisi tullut vähän ylemmäs, olisin todennäköisesti säästynyt vammalta. Helvetin huono tuuri siis, mutta merkittävä syy myös kulunut suojavaruste, jonka suoja-arvon heikkenemistä en ollut ottanut riittävän tosissani. Ajattelin kirjaimellisesti, että näillä gauntleteilla selviän vielä tämän viikonlopun, kun uudet tulee sitten postissa seuraavalla viikolla. Enpä sitten selvinnytkään…

Vahingossa viisastuneena tarkastelen jatkossa entistä tarkemmin niin gauntletien, kuin muidenkin suojavarusteiden kulumista tai heikentymistä. Suosittelen samaa muillekin. Sekin kannattanee huomioida, että aikoinaan paras suojavarustevaihtoehto saattaa hyvinkin olla vanhentunut tänä päivänä. Eikä kaikista suojavarusteista ole uutenakaan oikein mihinkään. Aikaisemmin kesällä löin sparritreenissä messerillä halki kaverin Red Dragonin hanskan kovamuovisen rystysen. Sen verran oli toki ko. hanskasta hyötyä, että käsi selvisi pelkällä mustelmalla ja turvotuksella.

Huonoin suojavaruste lienee sellainen valheellinen, että se näyttää suojaavan, muttei sitten suojaakaan. Miekkoja on kiva ostaa, paljon kivempaa kuin suojavarusteita, mutta vapaamiekkailua ajatellen suojavarusteisiin kannattaa panostaa enemmän. Paljonko on esimerkiksi yhden murtuneen sormen arvo? Tai yhden kämmenluun, kuten minun tapauksessa kävi? Aika korkealle ne itse arvostan…

Tämmöisiä ajatuksia näin viiden viikon sairasloman ensimmäisenä päivänä.

Miekkailuvarusteiden kokoaminen alkaa maskista

– Päivitetty 2.6.2016  –

1-DSC_0062

Kuvassa molemmilla käytössä 1600N maskit sekä maskien päällä olevat takaraivoa ja niskaa suojaavat huput, kaulasuojat, kyynärvarsi- ja kyynärpääsuojat ja miekkailuhousut 350N, sekä vasemmalla pehmusteilla suojatut miekkailukäsineet ja oikealla nahkaiset työkäsineet (kuva: Elisa Hyvärinen).

Miekkailumaski on uuden harrastajan ensimmäinen hankita. Omassa seurassani Kuopiossa Savon Miekassa on vuokrattavana uusille harrastajille, mutta kenenkään ei niitä kannata lähteä vuokrailemaan kuin siihen asti, että saa oman maskin ostettua.

Maskien hinnat ovat noin 90 tai 140 euroa. Edullisemman maskin ja kalliimman maskin ero tulee kangasosien lujuudesta. Halvassa se on 350N ja kalliimmassa merkittävästi parempi 1600N.  Kuopiossa Savon Miekalta voi ostaa suoraan mustia 1600N Hema-maskeja, joten Kuopion kulmilla kannattaa kysellä varastotilannetta.

Perustreeneissä halvempikin maski riittää, jos ei halua maskiin lähteä rahaa panostamaan. Eron huomaa sitten kohtuullisen hyvin kaulaan tulevassa pistossa, kun vähän kovemmin treenaa. Se tosin vaatii mielellään jo vähän lisäsuojaa kaulaan muutenkin.

Mustat hema-maskit ovat käytännössä samaa tavaraa, kun urheilumiekkailun valkoiset kalpa-maskit, eli nekin käyvät tähän lajiin hyvin. Mustat hema-maskit ovat muutaman euron kalliimpia, mutta niiden etuna on, etteivät nuhraantuminen tule esille.

Keväällä 2016 on markkinoille tullut myös PBT:n hema-käyttöön paranneltu 1600N ”Warrior” maski, jossa verkko ulottuu 5cm pidemmälle taakse kuin tavallisessa 1600N miekkailukypärässä, siten antaen lisäsuojaa takaraivon puolelle. Lisäksi verkkoa on vahvistettu otsan kohdalta. Hintaa tällä on parikymppiä enemmän kuin tavallisella 1600N-maskilla. Warrior-maskin kohdalla kannattaa huomioida, että takaraivon suojaukseen normimaskeille suunnitellut suojahuput eivät asetu tähän maskiin.

Lajin aloittamiseen ei alkuunsa tarvise ei muita suojavarusteita kun miekkailumaskin. Halvat nahkakäsineet ovat hyvä lisuke. Esim. nahkaiset työkäsineet rautakaupasta sopivat hyvin ja maksavat vain noin 5 euroa pari. Pitkävartiset suojapehmusteilla varustetut hema-hanskat pitkillä varsilla ovat sellainen kalliimpi ja merkittävästi parempi käsineratkaisu.

Monen harrastajan suojavarustus on varsin pitkään, jopa vuosia, pelkkä maski ja käsineet, mutta suojavarusteiden hankinta on kyllä miekkailun oppimiselle eduksi jollain aikavälillä. Kaikkea ei silti tarvitse lähteä kerralla haalimaan. Varusteita kannattaa lähteä kokoamaan palapalalta mahdollisimman järkevässä järjestyksessä.

Maskin jälkeen seuraava olennainen hankinta ovat kovat, sormia hyvin suojaavat miekkailuhanskat/-gauntletit. Seuraavat sitten kyynärpää-kyynärvarsisuojat ja kaulasuojus. Noilla varusteilla pääsee jo aika napakkaan treenaamiseen.

Rintakehän suojaaminen on sitten seuraava vaihe. Muovinen urheilumiekkailun ”plastron” -rintasuojus maksaa vain noin 25 euroa. Se antaa suojaa itsekseenkin pistoja vastaan, mutta takki kannattaa siihen päälle joskus hommata. Edullisimmat asiaankuuluvat miekkailutakit maksavat noin 170-250 euroa.

Siinä vaiheessa, kun varusteet antavat mahdollisuuden vähän räväkämpään treenaamiseen, riski saada osumia miekkailumaskissa suojaamattomana olevaan takaraivoon kasvaa. Viimeistään miekkailutakin hankintavaiheessa, tai jo aikaisemminkin olisi hyvä hommata takaraivoa ja niskaa suojaava maskin päälle tuleva huppu. Edullisimmillaan näitä löytyy noin 70 eurolla.

Sitten mennään jalkojen suojaukseen… Polvi- ja säärisuojat ovat siellä olennaiset. Miekkailuhousut ovat myös hyödyksi varusteiden istuvuuden kannata ja ovat myös asiallinen suojavarustus, joissa suojalujuutta löytyy 350N verran. Niitä löytyy edullisimmillaan vain noin 70 eurolla.

Alasuoja on myös enemmän kuin tarpeellinen varuste. Hinta on pari kymppiä tai allekin. Itse hommaisin sen mieluummin aikaisemmin kuin myöhemmin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvassa molemmilla on käytössä täysi vapaamiekkailuvarustus (kuva: Mirja Kuronen).

LUE MYÖS:
Miekkailumaskeissa on eroa