Lyhyt käsitteistö Porathin rapiiriin

porath2b

Sivustolle on lisätty Rapiiri-pääotsikko, jonka alle kertynee nimensä mukaisesti rapiiriin liittyvää asiaa. Otsikon alta löytyy nyt Savon Miekan Seppo Kokin kirjoittama esittely Ruotsin kuningashovin miekkailumestari Diederich Porathista ja hänen rapiiriopista, sekä Sepon kokoama ”Lyhyt käsitteistö Porathin rapiiriin”.

Kyseessä on ainakin näin aluksi lunttilappuja perusteiden opetteluun Savon Miekassa. Lisää oppia tulee esille jollakin aikataululla. Ehkä näistä on iloa jollekin  satunnaiselle surffailijallekin.

Jos joku halua tuottaa tietoa tänne Rapiiri-otsakkeen alle, niin allekirjoittaneeseen voi olla yhteydessä. yhteystiedot löytyvät yhteystiedot -sivulta.

Porathin esittely on julkaistu näillä sivuilla aikaisemmin artikkelina 11.5.18.

-M!ka-

Mainokset

Diederich Porath ja ruotsalainen rapiiri

porath2.png

Teksti: Seppo Kokki. Artikkeli julkaistu myös Savonmiekka.netissä.

Diederich Porath, aatelisnimeltään Didrik von Porat, (1645-1703), oli Ruotsin kuningashovin miekkailumestari 1600-luvun lopulla. Porath opetti miekkailua muun muassa Ruotsin kuninkaille Kaarle XI:lle ja Kaarle XII:lle.

Porath itse opiskeli miekkailua ilmeisesti Saksassa ja Ranskassa. Porath kirjoitti miekkailusta oppikirjan Palæstra svecana : eller Den adelige fächtare-konsten (vapaasti suomennettuna Palæstra svecana, tai ylväs miekkailutaito), joka julkaistiin vuonna 1693. Teos käsittelee rapiiria, ja pohjautuu selvästi rapiirin italialaiseen koulukuntaan. Teos on ruotsinkielinen, mutta siinä käytetään runsaasti italialaista termistöä. Johdannossa Porath nimeää suoraan Salvator Fabriksen, yhden tunnetuimmista 1600-luvun alun miekkailumestareista.

1600-luvun lopun Euroopassa miekat kehittyivät 1600-luvun alun pitkästä rapiirista kohti pienempää pukumiekkaa, ja Porathin kuvaama ase vaikuttaa kuuluvan juuri tähän muutosvaiheeseen.

Palæstra svecana on noin 130 sivua pitkä kirja. Kirjan alussa on esipuhe, jossa Porath ylistää Kaarle-prinssiä, tulevaa Kaarle XII:ta. Tämän jälkeen seuraa johdanto. Johdannon jälkeen on miekkailuteoriaa, joka sisältää muun muassa varoasentojen määrittelyn ja käytön, feinttien käytön ja taistelun erilaisia vastustajia vastaan sekä paljon muuta. Tämä osio on 45 sivua pitkä.

Kirjan neljäs osio sisältää ”oppitunteja” miekkailusta samankätistä vastustajaa vastaan (oikeakätinen vs. oikeakätinen). Oppitunnit vastaavat kutakuinkin muiden miekkailuoppaiden ”pelejä”. Oppitunnit on jaoteltu teeman mukaan, ja niitä on yhteensä 181. Tämä on kirjan ainut kuvitettu osio. Myös neljäs osio on noin 45 sivua pitkä.

Kirjan viimeisenä osiona on oppitunteja miekkailusta erikätistä vastustajaa vastaan (oikeakätinen vs. vasenkätinen). Näitä oppitunteja on 114. Tämä osio on sikäli kiinnostava, että harva historiallinen opus käsittelee vasenkätisten miekkailua kovinkaan laajasti.

Palæstra svecana on tiettävästi ensimmäinen ruotsinkielinen miekkailukirja. Porath itse kirjoittaa näin, eikä ainakaan toistaiseksi ole löydetty vanhempia ruotsinkielisiä miekkailuoppaita. Palaestra svecanan lisäksi Porath ilmeisesti suunnitteli ratsumiekkailua käsittelevän kirjan julkaisua, mutta kyseistä kirjaa ei ilmeisesti ole olemassa: Porath luultavasti kuoli ennen kuin pääsi kirjoittamaan toista kirjaansa.

porath1

Lähteinä käytetty itse Palaestra svecanan lisäksi Adelsvapen-nettisivua: https://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Porat_nr_1381. Tuon sivun teksti perustuu ilmeisesti Ruotsin ritarihuoneen arkistossa olevaan Porathin alkuperäiseen aateliskirjaan.

Palaestra svecana kuninkaallisen kirjaston nettisivulla

Korkean resoluution skannaus Palaestra svecanasta löytyy kuninkaallisen kirjaston sivulta: http://libris.kb.se/bib/2519056. Tekstin saa, kun klikkaa ”Visa/beställ digitalisering” ja sen jälkeen ylempi ”Läs fulltext”-linkki. Kirjaston käyttöehtojen mukaan skannausta ei saa suoraan levittää muille, mutta skannaus on kuitenkin heidän nettisivuiltaan kaikkien saatavilla.