Eurooppalaiset historialliset kamppailutaidot Suomessa –kirja

Turun historiallisen miekkailun seuran jäsen Jyrki Taloselta on kirjoittanut kirjan nimeltä Eurooppalaiset historialliset kamppailutaidot Suomessa.

Julkaisijana toimii Suomen urheiluhistoriallinen seura ry. Kirja osa tänä syksynä perustettua e-book –julkaisusarjan,  jonka teokset ovat käyneet läpi tieteellisen vertaisarvioinnin.  Sarjan osat ovat vapaasti luettavissa ja ladattavissa seuran sivustolta. Suomen urheiluhistoriallinen seura ry pyrkii näin myös sarjansa kautta tarjoamaan yhden julkaisukanavan liikuntahistorialliselle tieteelliselle tutkimukselle ja tuomaan teokset mahdollisimman helposti laajan yleisön saataville.

Talosen kirjassa käsitellään laajasti myös HEMAA. Esitys HEMA:n historiasta Suomessa perustuu pitkälti sekä (Ta-daa! Pientä ylpeyttä äänessä) tämän sivuston Historiallinen miekkailu (Hema) suomessa -artikkeliin että Talosen omaan pitkäaikaiseen  kokemukseen  historiallisen  miekkailun  parissa pitkän linjan harrastajana hän on mm. THMS:n perustaja jäsen.  ko. nettiartikkeliin  verrattuna Tolonen tuo esille lisää tietoa 2000 luvun alun vaiheista, joista minulla ei ole ollut tietoa sekä tarkempaa tietoa eri seurojen perustamisvaiheista ja toimintaan synnyttävistä olleista henkiöistä.

Mielenkiitoisinta tietoa itselleni oli vihjaus siitä että Tampereen Historiallisen Miekkailun Seuran hiipunutta toimintaa ollaan käynnistämässä uudelleen!

HEMA on kirjassa vain yksiosa-alue, sen lisäksi, kirjassa käydään miekkailun historiaa, selvitellään suomessa harrastettavia erilaisia historiallisia kamppailutaitoja historiallista ratsastusta, buhurtia, muita tähän teemaan liittyviä kamppailusuuntauksia sekä historian elävöittämistä. Lisäksi teoksessa pohditaan laajemmin näiden lajien lähestymistavoiltaan erilaisia teoreettisia malleja ja käytännön harjoittelua. Kirjassa on myös laaja liiteosio, jossa esitellään suomalaisia alan yhdistyksiä ja harrasteryhmiä.”

Eurooppalaiset historialliset kamppailutaidot Suomessa –kirjan voit ladata itsellesi täältä

 

Mainokset

Miten päästä alkuun ratsuhemassa?

Kuva: Hanna Kallio.

Jos historialliset asetaidot hevosen kera kiinnostavat, niin miten päästä asiassa alkuun? Mitä siihen vaaditaan? Näitä asioita pohtii seuraavassa kolme lajin harrastajaa, Tuuli Salmi Jyväskylän Historiallisen Miekkailun Seurasta, Marko Hanhisuanto EHMS:stä ja Tero Ulvinen Equestrian Martial Arts Clubista:

Tuuli Salmi, JHMS:  Innostusta asiaan, ja käyttöoikeuden hyvin siedätettyyn hevoseen! Noh, meillä JHMS:n hevosasetaitoharjoituksiin pääsyvaatimuksena on armizaren peruskurssin suorittaminen sekä seuran jäsenyys.

Peruskurssilla puolestaan ei ole muuta rajoitusta kuin ikä; ikäraja on 14 vuotta. Miekkailun perusteiden jälkeen on tervetullut hevosasetaitojen kurssille. Meillä käy myös ratsastajia muualta Suomesta, ja minkä tahansa HEMA-seuran alkeiskurssi riittää pohjaksi. Pääasia on, että ratsain ei yritä mitään, mitä ei osaa ensin maasta.

Mutta tosiaan, olemattomalla ratsastustaidolla voi jo osallistua, jos on valmis panostamaan asiaan myöhemmin. Meillä saa ensimmäisille tunneille taluttajan mukaan, ja hevosissa on muutama alkeisratsu, joiden voi luottaa pitävän ihmisestä aina huolen. Aina toki on sitä helpompaa, mitä parempi ratsastaja ja miekkailija harrastaja on valmiiksi.

Pidän myös eläinrakkautta ja kontrollikykyä merkittävänä vaatimuksena, sillä toiminnan tulee aina olla hevoslähtöistä ja hevosten ehdoilla etenevää. Harrastaja, joka ei osaa, kykene tai halua harjoitella aseiden käytön perusteita rauhallisesti ja sopivalla voimalla, ei kuulu hevosen selkään ollenkaan. Taloudellinen vaadekaan ei ole meillä järin suuri; treenikerran hinta on 5€ kuten muidenkin JHMS:n ohjattujen treenien, ja erillinen hevosvuokra tallinpitäjälle treenikerralta on 10€. Näkisin, että 15€ on hyvin edullinen hinta 1,5-2h ohjatusta asetaitoratsastuksesta, ja tästäkin kiitos kuuluu Kirsille, jonka sydän on onneksi erittäin iso ja miekkailua täynnä!

Jos puolestaan haluaa omaehtoisesti aloittaa harrastuksen ilman hevosta, voi hevosmiekkailun perusteita harjoitella esimerkiksi satulatuolin tai muiden hevossimulaattorien avulla. Ratsastustaito siinä ei kehity, mutta idean miekkailusta (tai lähinnä reunaehtojen muuttumisesta) ratsain saa niinkin.

Marko Hanhisuanto EHMS: Ratsuhema sopii kaikille ja perinteisesti valmis ritari on tullut nopeammin, jos osaa hyvin jo valmiiksi ratsastaa ja sitten opettelee aseen käytön.

Toki toisinkin päin pääsee hyvin alkuun ja kehittyy, mutta ehkä olisi kuitenkin hyvä kuitenkin vaikka mennä ratsastuskoulun tunneille vuodeksi ennen kuin ottaa aseet mukaan, niin saa vahvemman osaamisen perusteisiin. Liikunnallisuuden tuoma kehon käytön kokemus nopeuttaa paljon ratsastustaidonkin hankkimista, joten muiden tasapainoa ja koordinaatiota kehittävien lajien harrastaminen tukee hyvin oppimista.

Kivaa antoisaa harjoittelua saa varmasti jo varsin vähäiselläkin kokemuksella ja lainahevosella. Jos kuitenkin tavoitteena on oikeasti keskiaikaisen tai renessanssin ajan ritarin ratsastus- ja aseenkäsittelytaito, niin edessä on vuosien harjoittelu omalla hevosella ja silloin pitää pystyä myös hevonen kouluttamaan haluttuihin tekniikoihin ja siten käytännössä omattava vuosikymmenen tai -kymmenten osaaminen ja kokemus hevosten käsittelystä.

Tero Ulvinen EMAC: Hevosia löytyy yhteistyötalleiltamme, joten se ei ole ongelma. Näkisin itse erityispiirteenä tässä sen, että miekan kontrolli ja oman mielen hallinta pitää olla ratsumiekkailussa erityisen hyvällä tasolla, jotta lyönnit eivät osu hevoseen. Lyönnit pidetäänkin satulan yläpuolella tästä syystä, ellei käytettä pehmustettuja miekkoja ja slow playtä. Kannustaisin siis ensin harjoitteluun maassa, jotta miekan käyttö on varmaa ja siirtymään sitten vasta ratsumiekkailuun.

Perusharjoitteluun kuten kohtaamiseen linjassa käyntivauhdissa riittää tietysti aivan perusratsastustaito, mutta ylärajaa ei sitten olekaan olemassa. Lajia ei voi oppia ilman käytännön tekemistä, joten sikäli kannustaisin melko nopeasti aloittamaan harjoittelun ratsailta, kunhan ei aloita itselle, vastustajalle tai hevoselle liian vaikeista asioista.

Hevoselle tärkeimpiä opetettavia asioita on tietysti se, että se oppii sietämään miekkaa ja tilanteita, jossa toinen hevonen tulee lähelle. Osalle hevosista tämä on helpompi kouluttaa kuin toisille, kyse on pitkästi siitäkin millainen perusluonne hevosella on.

Ratsumiekkailussa sentään pääsääntöisesti toinen käsi voi olla ohjilla, joten hevosen hallintaan on enemmän keinoja käytössä kuin ratsastusjousiammunnassa. Toki myös ratsumiekkailussa ohjaskäden käyttöönotto esim. vastustajan satulasta pudottamiseksi tai lyömiseksi on hyvä olla taitovarastossa.

Lue koko syksyn 2017 ratsuhema-artikkelisarja:

  1. Intro: Ratsuhemaa miekan mitan päässä hevosista.  (28.8.17)
  2. JHMS:ssa ratsuhemaa vuodesta 2010.  (1.9.17)
  3. Ratsuhemaa EMAC:issa vuodesta 2014.  (2.9.17)
  4. Ratsuhemaa EHMS:ssa.  (9.9.17)
  5. JHMS:n ratsuhema-lähteet ja treenaaminen hevosten kanssa.  (13.9.17)
  6. Miten päästä alkuun ratsuhemassa? (1.10.17)

Sirppiottelu-kuvasarja

Kesällä 2017 parilla kameralla kuvattu matsailu sirpeillä Paulus Hector Mairin hengessä, tusinan kuvan sarja muutamasta kymmenestä sekunnista. Kaikki valokuvat ovat Matti Laineen kuva-arkistosta. Sirpit on tehnyt meille Warusseppä Marko Saari vuonna 2013.

Kuva1. Zufechten, ensimmäinen hyökkäys, vorslag tulossa.

Vasemmalla Jaakko oikealla pflugissa ja oikealla Mika lähestymässä vom tagissa hyökätäkseen ylhäältä (kuva 1, yllä).  Jaakko väistää hyökkäyksen taaksepäin ja Mika tekee läpilyönnin alas valmiina torjumaan Jaakon nachreisen -vastahyökkäyksen (kuva 2, alla).

Kuva 2.

Kuva 4.

Jaakko ei lankea Mikan tarjoaman hyökkäyspaikan ansaan, vaan ottaa hieman etäisyyttä ja vaihtaa vom tagiin (kuva 4, yllä).  Mika seuraa välittömästi perässä matalassa asennossa sirppi alhaalla.

Jaakko lähtee hyökkäykseen ylhäältä ja Mika lähtee vastahyökkäykseen tavoitteena lyönti Jaakon asekäteen (kuva 5, alla).

Kuva 5.

Kuva 6.

Jaakko väistää asekäteensä kohdistuneen vastahyökkäyksen ja Mikan lyönti menee ohi, mutta samalla Jaakon oikean käden kyynärpää tulee Mikan vasemman käden ulottuville (kuva 6, yllä).

Mika pääsee tarttumaan Jaakon oikeaan kyynärpäähän ja työntää siitä vartalon painolla kääntäen Jaakon ylävartaloa ja pääsee näin hyökkäämään Jaakon vasempaan sivustaan (kuva 7, alla).

Kuva 7.

Kuva 8.

Mika astuu  kyynärpäästä työnnön perässä Jaakon taakse horjuttaen häntä polvipotkulla polvitaipeeseen, kontrolloi Jaakon asekättä vasemmalla kädellä ja lyö Jaakkoa sirpillä päähän (kuva 8, yllä).

Jaakko kaatuu Mikan kontrolloidessa edelleen hänen asekättään (kuva 9, alla).

Kuva 9.

Kuva 10.

Jaakko on maassa muttei vielä täysin lyöty (kuva 10, alla).

Kuva 11.

Mikan täytyy tehdä työ loppuun saakka.  Jaakon asekäsi on edelleen kontrollissa ja hyökkäys jatkuu… (kuva 11, yllä).

Mika kontrolloi Jaakon vartaloa polvella ja oman vartalon painolla sekä Jaakon asekättä vasemmalla kädellään, lyöden samalla Jaakkoa muutamia kertoja kasvoihin (kuva 12, alla).

Kuva 12.

 

Se siitä sitten… Työ on tehty ja Jaakon asekäsi saa tipahtaa vapaasti, enää siitä ei ole uhkaa (kuva 13, alla).

JHMS:n ratsuhema-lähteet ja treenaaminen hevosten kanssa

Sara Vertasen ottama kuva Hakkaa päälle -tapahtumasta vuodelta 2016.

Kyselin Tuuli Salmilta Jyväskylän Historiallisen Miekkailun Seuran hema-lähteistä ja sitä, minkälaisia asioita he hevosten kanssa treenailevat. Tuuli vastaili varsin perusteellisesti aiheeseen, jossa mennään minun tietotaito- ja ymmärrystason ohi, joten katsoin viisaammaksi julkaista Tuulin selvityksen kokonaisuudessaan. Näin Tuuli kertoili…

Miekan ja painin osalta harjoittelemme Fioren materiaalin pohjalta. joitakin vuoharjoituksia teemme myös saksalaishenkisinä, mutta ne ovatkin muiden kuin meidän kehittämiä.

Keihäässä Fioren lisäksi olemme lainanneet modernia Working Equitation-tyyliä, ja osin Rohan tallien klinikalla käytyjä skill at arms -harjoitteita. Myös klassiset ratsastusmestarit mm. Grisone, Cavendish ja Dom Duarte yms. toimivat lähteinä. Itse luen paljon kaikenlaista kirjallisuutta aina kaivausraporteista oman alani, eli eläintieteen julkaisuihin asti, sillä laji kiinnostaa minua hyvin monesta eri kulmasta tarkasteltuna.

Hevosten kanssa harjoitellaan joko maasta tai ratsain, mutta jokainen treeni aloitetaan sillä, että ne tutustuvat kulloinkin käytössä oleviin harjoitusvälineisiin maasta käsin. Eli ratsastaja esittelee kaiken ensin kävellen itsekin. Samalla nähdään, onko hevosen koulutuksessa jotakin korjattavaa siedätyksen suhteen, Eli sen suhteen, että se hyväksyy aseet ja välineet ja niistä lähtevät äänet, hajut ja liikkeet.

Lämmittelyssä minulla on aina ajatuksena ratsastajan ja hevosen lihasten lämmityksen lisäksi se, että ratsastaja alkaa luottamaan hevoseensa ja olemaan osa ratsukkoa, eli tiimiä. Ilman tiimiä ei nimittäin ole yhteistä päämäärää, ja ratsumiekkailussa se yhteinen päämäärä on todella iso osa hommaa.

Lämmittelyjen jälkeen tehdään joko miekkatreenejä tai skill at arms -ratoja erilaisin kokoonpanoin, painia, keihästä tai joskus erilaisia hevospelejä. Usein osa harjoituksista tähtää siihen, että ratsukko lähestyy vastustajaa tai tehtävää oikein. Käytännössä teemme paljon erilaisia pujottelu- ja lähestymistehtäviä, joissa yhdistyy oikea asento ja etäisyys kohteeseen.

Painia hevosen selässä. Kuva: Tuuli Salmi.

Erilaisten pelien ja tehtävien avulla ratsastustaito ja asetaito yhdistetään samaan pakettiin. Osa ratsastajista kaipaa aina vähän harjoitusta uskaltamisen suhteen, joten aika paljon teemme myös vauhdikkaita harjoitteita, joissa tärkeintä on löytää rentous ja luottamus hevoseen.

Pyrin myös siihen, että tunti lopetetaan oikeassa mielentilassa eikä kellon mukaan, useimmiten tästä syystä pyydän ratsastajat ottamaan satulat pois ja loppuverryttely tehdään ilman satulaa.

Meillä on tarkoitus aloittaa syksyn tullen myös ratsastusjousiammunnan harjoittelu säännöllisemmin, kun porukassa on nyt sen opetuksesta ja lajista allekirjoittanutta enemmän syttynyt harrastaja. Meillä on toki myös erikseen istuntatunteja sekä maastakäsittelykertoja, joiden aikana on tarkoitus luoda parempi pohja aseiden käytölle ratsain. Hevosten kanssa käydään myös maastossa ja kursseilla oman tallin ulkopuolella.

Iso kiitos harjoitusten onnistumisen kannalta kuuluu myös tallinpitäjälle, eli Kirsi Haasaselle, joka pitää hevosensa isoissa pihatoissa, jolloin hevosilla on paljon vapaata liikuntaa ja niiden laumasosiaalisuus on ihan eri luokkaa kuin karsinahevosilla yleensä. Näin hevosilla pystyy ensinnäkin ratsastamaan hyvin lähekkäin, ne tykkäävät leikkiä ja pelata eli erilaiset vauhdikkaatkin pelit eivät henkisesti pelota niitä, ja toisaalta ne ovat paremmassa peruskunnossa ja kykenevät suorittamaan vaikeampiakin tehtäviä ja pidempiä treeniaikoja.

Sen verran pitää mainita omasta taustastani, että minä en opeta enkä ohjaa ratsastusta, eikä minulla ole koulutusta sille alalle. Pidän itseäni korkeintaan keskinkertaisena ratsastajana, ja se onkin minun suurin heikkouteni tällä hetkellä. Käyn säännöllisillä ratsastustunneilla ja pyrin kouluttamaan itseäni eteenpäin, ja kannustan kaikkia harjoittelijoitamme käymään ammattilaisten tunneilla. Minä vedän vain ratsumiekkailua. Tulevaisuudessa asian laita on toivottavasti toinen, mutta ei ennen, kun saan toisen tutkintoni alta pois!

PARI VIDEOKLIPPIÄ

Ratsu&Miekka-video vuodelta 2016 vuodelta:

Vuoharjoitusvideo JHMS:stä:

Lue koko syksyn 2017 ratsuhema-artikkelisarja:

  1. Intro: Ratsuhemaa miekan mitan päässä hevosista.  (28.8.17)
  2. JHMS:ssa ratsuhemaa vuodesta 2010.  (1.9.17)
  3. Ratsuhemaa EMAC:issa vuodesta 2014.  (2.9.17)
  4. Ratsuhemaa EHMS:ssa.  (9.9.17)
  5. JHMS:n ratsuhema-lähteet ja treenaaminen hevosten kanssa.  (13.9.17)
  6. Miten päästä alkuun ratsuhemassa? (1.10.17)

Ratsuhemaa EHMS:ssa

Kuva: EHMS.

EHMS on turhia ulkopuolisille mainostelematta pyörittänyt myös ratsuhemaa parin kurssin verran ja puuhamiehenä on toiminut Marko Hanhisuanto yhdessä Hanna Kallion kanssa.

”Itselläni lähti miekkailusta, jousiammunnasta ja historian elävöityksestä ja sitten alkoi kiinnostaa ratsain miekkailu ja jousiammunta. Aloitin ratsastuksen menemällä ihan normaalin ratsastuskouluun reilut 10 vuotta sitten ja perusratsastuksessa kehityttyäni menin Rohan tallin leirille, jossa opeteltiin eri asetekniikoita, turnajaisratsastusta ja stunt-ratsastuksen alkeita”, kertoo Marko omasta ratsastustaustastaan, ”Vuosia ratsastin muutaman eri yksityisomistajan hevosia ja parilla niistä harjoittelin myös aseiden kanssa lähinnä turnajais- ja jousiammuntaratsastusta. Joihinkin muihin kursseihin olen myös vuosien varrella osallistunut – mm. niin sanottu Natural Horsemanship ja karjapaimennus – ja ne ovat laajentaneet hevostuntemusta ja hevosen käyttöä työskentelyyn. Nykyisin hevosten kanssa vietetty aika on epäsäännöllistä, sillä muut harrastukset, työ ja lasten harrastukset tekevät vaikeaksi panostaa aikaa lajiin.”

Marko Hanhisuanto. Kuva: Ansku Wallenius.

Lähteenä Marko ja Hanna käyttävät Fiore dei Liberin Fior de Battagliaa. Vakiotreenejä ei EHMS:ssä ole ainakaan vielä. Peruskursseille osallistujia on haettu EHMS:n sisäisesti ja näin tullaan toimimaan ilmeisesti myös tulevana syksynä. Tällä hetkellä EHMS:ssä on vajaat 15 henkeä käynyt ratsuheman peruskurssin.

Seuran ensimmäinen ratsuhema-kurssi oli syksyllä 2016 ja toinen loppukeväällä 2017. Molemmat sisälsivät ensin perehdytyksen maasta käsin tekniikoihin salilla noin kolmen tunnin ajan yhtenä kertana. Näissä harjoituksissa harjoiteltiin perusvaroasentoja ja lyöntejä, torjuntoja ja pistoja niistä.

Mukaan otettiin heti liike kohti vastustajaa simuloiden hevosella lähestymistä. Siinä on tarkoitus pystyä tekemään tekniikka kohdatessa molempien edetessä ja ilman pysähtymistä. ”Käytännössä ehtii siis enintään kaksi tekniikkaa tehdä, kuten torjunta ja siihen riposte ja sitten tilanne onkin jo ohi”, kertoo Marko, ”Toki tekniikoita on myös pysähtyneeseen tilanteeseen, jossa hevoset ovat vastakkain tai vierekkäin ja näistä voi miekkailla tai käyttää painitekniikoita. Näitä emme juuri kuitenkaan perusteissa harjoitelleet, sillä se edellyttäisi parempaa hevosen hallintaa ja ratsastustaitoa sekä hallittua maahanvientiä ja pudottautumista hevosen selästä.”

Aseena käytettiin vain miekkaa, koska se on kaikille osallistujille tutumpi kuin esimerkiksi peitsi tai keihäs. Varsinaisessa ratsastusosuudessa kurssilaiset olivat hevosen selässä yhteensä noin kolme tuntia jaettuna kahteen jaksoon ja tauko välissä. ”Ratsastustaito oli kirjava ja moni ei ollut käytännössä ratsastanut ollenkaan ja toiset olivat kokeneita ratsastajia lähinnä englantilaistyylisestä kouluratsastuksessa, joka on ratsastuskoulujen ’standardi’ Suomessa”,  pohtii Marko. Ohjelmaa mukautettiin kunkin taitotason mukaan, mutta päivän päätteeksi kaikki saivat toteutettua vähintään hallitun hyökkäyksen paikallaan olevaan kohteeseen käynnissä lähestyen ja ohi ratsastaen. Kohteena toimi ohjaaja maassa tai hevosen selässä. Lisäksi harjoiteltiin yleistä hevostaitoa ja kaikki kurssilaiset hakivat ja palauttivat hevoset laitumelle sekä varustelivat ne.

EHMS:n yhteistyötalli Launosten kartano on western-talli ja sen hevoset ovat tottuneet western-tyyliseen ratsastukseen, joka sinänsä auttaa hema-tyyliin paremmin kuin ensin englantilaistyylinen kouluratsastus. Samoin satulat ovat tukevampia ja siten lähempänä hema-aikakauden satuloita tarjoten vakaamman alustan satulassa toimimiseen.

Yhteistyötallin omistaja on omalla tahollaan hakenut lisäoppia lajiin kuuluvaan ratsastukseen ja aseen käsittelyyn, joten toiminnan kehittymiseen on olemassa pieniä odotuksia.
”Katsotaan senkin osalta, miten tekeminen kehittyy”, Marko miettii, ”Osaaminen hevosheman on vielä ohutta Suomessa ja täällä on kyllä keskiaikaista ratsastustekniikkaa hyvin tuntevia osaajia, muttei heillä sitten vastaavaa osaamista lähteisiin perustuvasta aseen käytöstä. Siten on hienoa, että hyvin ratsastusta osaavat ovat entistä tiiviimmin kohdanneet hyvin hemaa tuntevia miekkailijoita ja paljon hyvää on jo saatu aikaan.”

Kuva: EHMS.

Lue koko syksyn 2017 ratsuhema-artikkelisarja:

  1. Intro: Ratsuhemaa miekan mitan päässä hevosista.  (28.8.17)
  2. JHMS:ssa ratsuhemaa vuodesta 2010.  (1.9.17)
  3. Ratsuhemaa EMAC:issa vuodesta 2014.  (2.9.17)
  4. Ratsuhemaa EHMS:ssa.  (9.9.17)
  5. JHMS:n ratsuhema-lähteet ja treenaaminen hevosten kanssa.  (13.9.17)
  6. Miten päästä alkuun ratsuhemassa? (1.10.17)

Ratsuhemaa EMAC:issa vuodesta 2014

Tero Ulvinen (kuva: EMAC).

Syksyllä 2014 perustettu Equestrian Martial Arts Clubin, eli EMAC:in toiminta keskittyy enemmän ratsujousiammuntaan, mutta ratsuhema on ollut mukana seuran perustamisesta saakka.

”Seuran perustamisvaiheessa oli jo visio, että seurassa halutaan harrastaa muutakin kuin valtalaji ratsastusjousiammuntaa”, kertoo EMAC:in puheenjohtaja Tero Ulvinen, ”Keihään, peitsen ja miekan käyttö oli tullut tutuksi ruotsalaisen Dalecarlian Horse Adventuresin pitämiltä show-jousting kursseilta, mutta sen rinnalla aloimme sitten hiljoitellen opiskella aseiden käyttöä hema-näkökulmasta.”

Tällä hetkellä EMAC:ssa on reilut 70 jäsentä, joista noin 10 harrastaa muitakin aseita kuin vain jousta. Pääasiallisena hema-suuntauksena EMAC:issa on skottimiekkailu. Cateran Societyllä, jonka alla EMAC:in skottimiekkailu toimii, ei toistaiseksi ole ollut varsinaista ratsumiekkailun manuaalia.

”Rakentelemme hiljalleen omaa manuaalia ratsumiekkailusta skottipuolelle”, Tero kertoo, ”Harjoitukset on toistaiseksi sovellettu harjoituksista, joita treenaamme maassa. Aika tärkeä lähde on myös Hungarian & Highland Broadsword. Olemme tutkineet myös muiden suuntausten manuaaleja ja soveltaneet niitä soveltuvin osin.” Lähteinä ovat olleet käytössä myös eri maiden ratsuväen manuaalit, joita on sovellettu niiltä osin, kun se on sopinut esimerkiksi skottimiekkailun perusideaan.

Ratsumiekkailun treeneissä ei EMAC:ssa ole tarkkaa rytmitystä. Treenit sovitaan erikseen, niitä on ollut vaihtelevia määriä, välillä enemmän ja välillä vähemmän. ”Useimmiten treenit on pidetty minun tallillani ja hevosillani. Käytössä olevat hevoset eivät ole kovin pitkälle koulutettuja kouluratsastusliikkeiden osalta, joten harjoitukset ovat pääosin kohtaamisia suoralla linjalla eri askellajeissa”, kertoo Tero.

EMAC:ssa on myös ollut lyhyt kurssi sapelin käytössä ratsailta. Siinäkin perusideana olivat nopeat hyökkäykset, ei niinkään tilanteet, jossa jäädään pyörimään pienelle alueelle. ”Voisi sanoa, että pääsuuntauksemme on muutenkin tällä hetkellä enemmän tommonen strike & fly”, Tero pohti, ”Noin esimerkkinä voisi mainita esim. harjoituksen jossa ammutaan ensin jousella ja siirrytään sen jälkeen nopeaan lähitaisteluun sapelilla. Ammunnan aikana sapeli on valmiina vetokäden päällä.”

Kuva: EMAC:

EMAC levittäytynyt ympäri Länsi-Suomea

EMAC:lle on syntynyt useampi alajaoksia eri puolille Suomea.  Alajaostot on nähty kätevänä tapana koota paikallisesti porukkaa yhteen ilman yhdistystoiminnan hallinnon vaivaa.

Ensimmäinen alajaos, Warriors of West syntyi vuonna 2016 Raisioon Katariina Albrechtin ( nyk. Cozmei) vetämänä. Vierailevana tähtenä kerhoa opastaa myös romanialainen ratsastusjousiampuja ja itämaisten kamppailulajien tuntija Mihai Cozmei. Jos oikein tarkkoja oltaisiin hema-rajauksen eurooppalaislähtöisissä tyyleissä, niin hänen oppinsa eivät joukkoon kelpaa, koska Cozmei ammentaa oppia Japanista. Hänen miekkatietämyksensä tulee takeda oppiin kuuluvasta aiki kenistä.

Vuoden 2017 aikana EMAC:iin on syntynyt kaksi uutta jousiammuntaan keskittynyttä alajaosta Oulun seudulla toimiva Northern Knights ja kokkolalainen Mounted Archers of Kokkola Area. Kun alajaoksia alkoi muodostua, Seinäjoki-Vaasa -akselilla toimiva EMAC:in kantaosa muodosti selvyyden vuoksi myös oman Spark-alaosaston.

Miekkailun treenaaminen on tällä hetkellä keskittynyt lähinnä EMAC:in kantaryhmään Sparkiin, mutta sen leviämiseen laajemmalle kyllä löytyy: ”Miekkailua on lähinnä Sparkissa ja Warriors of Westissa, Mutta esim. kesäleirillä oli useampia osallistujia, sekä Oulusta että Kokkolasta ja miekkailukipinä tarttui siellä heihinkin”, kertoo Tero, ”Eli hyvin todennäköisesti myös nämä porukat ottavat jatkossa treeniohjelmaan miekkaakin. Heillä ei kuitenkaan ole opettajaa, joten ainakin alkuvaiheessa harjoitukset ovat pehmomiekoilla ja aika perustasolla.”

Kuva: EMAC.

Lue koko syksyn 2017 ratsuhema-artikkelisarja:

  1. Intro: Ratsuhemaa miekan mitan päässä hevosista.  (28.8.17)
  2. JHMS:ssa ratsuhemaa vuodesta 2010.  (1.9.17)
  3. Ratsuhemaa EMAC:issa vuodesta 2014.  (2.9.17)
  4. Ratsuhemaa EHMS:ssa.  (9.9.17)
  5. JHMS:n ratsuhema-lähteet ja treenaaminen hevosten kanssa.  (13.9.17)
  6. Miten päästä alkuun ratsuhemassa? (1.10.17)

JHMS:ssa ratsuhemaa vuodesta 2010

Kuva hakkaa päälle tapahtumasta 2016 (Sara Vertanen)

ENSIASKELIA 2010 – 2015

Kirsi Haasanen ja Tuula Salmi ovat suomalaisen ratsuheman pioneereja. Heman pariin he olivat tulleet mukaan samaan aikaan kesällä 2007, mutta ensiaskeleita ratsuhemaan he ottivat muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 2010 Kirsi Haasasen ostettua ensimmäisen oman hevosensa nimeltään Þrá frá Njarðvík, eli Thrá tai tuttavallisemmin Kisi. ”Piti tietenkin heti kokeilla, mitä hevonen tuumaa aseista ja miten miekkaa ylipäätään hevosen selässä käytetään”, kertoo Tuuli. Treenit olivat tuolloin hyvin satunnaista, ja keskittyivät muihin hevosasetaitoihin kuin miekkailuun, lähinnä siitä käytännönsyystä, että ratsumiekkailuun tarvitaan kaksi ratsukkoa.

Tilanteeseen tuli parannusta vuonna 2012 kun Kirsi hankki toisenkin islanninhevosen, Asin. ”Pääsimme treenaamaan enemmän ja useammin”, muistelee Tuuli. Treenaaminen oli kuitenkin edelleen satunnaisesta, mutta samana vuonna kaksikko teki jo pieniä demoesityksiä hevosasetaidoista mm. tallin omissa juhlissa ja tapahtumissa. Otimme hevoset mukaan myös Tupaswillan keskiaikamarkkinoille Laukaaseen elävöitysporukkaamme, Tuuli kertoo.

Ratsuhema-treeniä vuodenta 2012 (kuva: Tuuli Salmi).

Vuonna 2013 kaksikko otti ensimmäiset haparoivat askeleet kohti ratsastusjousiammuntaa ja he siedättivät hevoset myös jousiin ja nuoliin, sekä kävivät Suomen Ratsastusjousiampujain Liiton ja Dalecarlian Horse Adventuresin leireillä.

Tupaswillan keskiaikamarkkinoilla he toteuttivat ensimmäisen pienen turnajaishenkinen näytöksen kesällä 2013 ja näytökset ovat jatkuneet siellä vuosittain joka kesä.

Harjoittelu oli edelleen hyvin satunnaisesta. ”Lähinnä treenien puute johtui siitä, että Kirsin hevoset olivat vuokrapaikoilla tallilla, jossa kentän varaaminen oli aina hommansa, ja toisaalta meiltä puuttui aktiivinen treeniporukka”, Tuuli harmittelee ja hevosten kanssa tuli lisää vastoinkäymisiä: ”Asi jouduttiin kaikkien meidän suureksi suruksi lopettamaan jalkavaivojen vuoksi, ja näin meillä ei taaskaan ollut kuin yksi hevonen.”

Syksyllä 2013 Kirsi osti uuden hevosen islanninhevosruuna Rökkvin ja muutti hevosineen omalle tilalleen ”Asiat lähtivät taas uuteen nousuun”, kertoo Tuuli, ”treenailimme pihatiellä ja pihassa, sillä tallilla ei vielä ollut kenttää.” Samana syksynä Tuuli hankki ensimmäisen oman hevosensa, lämminveritamma Paulan. Hevonen asui ensimmäisen talven Keuruulla, ja talven aikana Tuuli siedätti sen aseisiin. ”En kuitenkaan päässyt sen kanssa oikein alkuun, koska hevonen oli luonteeltaan haastava ja minä itse pelkäsin sen kanssa tekemistä”, Tuuli kertoo. Keväällä 2014 Paula muutti Kirsin tallille, ja Tuuli pääsi sen kanssa vähitellen paremmin alkuun niin ratsastuksessa kuin aseharjoituksissakin.

AKTIIVINEN TOIMINTA KÄYNNISTYI KESÄLLÄ 2015

”Keväällä 2015 treenailimme Fioren hevososiota silloin tällöin ja mounted skills at arms -rataa samoin”, Tuuli kertoo, mutta asettaa ratsuheman aktiivisen toiminnan alun kesää 2015. Rajapyykiksi hän määrittää oman kentän saamisen Kirsin tallille.

Kesä 2015 meni kokonaan saman vuoden elokuun Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoiden viikinkiturnajaisesityksen harjoitteluun, joten varsinaiset ratsumiekkailutreenit jäivät kesän ajaksi tauolle. Esityksen jälkeen JHMS:lle tuli jonkin verran kyselyjä kursseista ja säännöllisestä toiminnasta, mikä sysäsi asioita jälleen eteenpäin ja Tuuli rohkaistui pitämään ensimmäisen hevosasetaitokurssin JHMS:n alla huhtikuussa 2016.

Säännölliset ratsumiekkailutreenit olivat alkaneet showhommien rauhoituttua syksyllä 2015. Treenien määrä riippuu JHMS:ssä hieman vuodenajasta. Keväästä 2016 alkaen harjoituksia on ollut säännöllisesti noin kerran viikkoon. Syksyllä 2016 ja keväästä 2017 lähtien harjoituksia on ollut kahdet viikossa, kahden eri harjoitusryhmän tason mukaan, edistyneemmillä oli omat treenit ja peruskurssilaisilla omansa. Nyt kesällä JHMS treenaa ratsuhemaa on kerran viikossa ja aina noin 1,5-2h kerrallaan. Lisäksi showporukka treenaa aserataa ja esityksen kulkua kerran viikossa. Kaikki harjoitukset pidetään Tervarinteen tallilla.

Tuuli arvelee, että tasoryhmäjako jatkunee tänä syksynä: ”Pidemmälle edistyneillä on oma harjoitustuntinsa. Syys-lokakuun tienoilla armizaren peruskurssin jälkeen on kuuden viikon hevosasetaitojen peruskurssi. Näiden kurssien jälkeen kokemattomammat harjoittelijat voidaan yhdistetään pidemmälle ehtineisiin, jollei porukkaa ole niin paljon, että hevosmäärän takia täytyy jatkaa kahta ryhmää.”

HAKKAA PÄÄLLE! -TAPAHTUMAT

JHMS ja Equestrian Martial Arts Club järjestivät kesällä 2016 Hakkaa päälle! 2016 – ratsumiekkailuturnauksen moderneilla kisasäännöillä. ”Kilpailut taisivat olla ensimmäinen lajiaan ainakin Suomessa, jollei koko maailmassa”, pohtii Tuuli, ”Kilpailuidenjälkeen tuntui, että kursseille tosiaan on halukkuutta, ja laji on ihmisiä kiinnostava.” Tapahtuma saa todennäköisesti jatkoa vielä tänä vuonna Hakkaa Päälle! 2017 –tapahtumalla. Tälle kertaa se järjestetään seminaarimuotoisena, workshoppeina eri ohjaajilta ja sunnuntaina testataan HEMS eli Historical Equestrian Martial Sports -kisajärjestelmää. Tapahtumalla on tarkoitus tarjoilla heppaHEMAisteille kokoontumispaikka ja –tapahtuma samaan tyyliin kuin tavan HEMAisteille jo on. Aikatauluhaasteiden vuoksi tapahtumalle ei ole vielä tätä kirjoittaessa tarkkaa ajankohtaa tiedossa.

Kuva: Maiju Tikka.

RATSUHEMA MERKITTÄVÄ OSA  JHMS:N TOIMINTAA

”Syksyllä 2016 ylitimme taas eräänlaisen henkisen kynnyksen, ja pyysimme ulkomaisen ohjaajan eli tanskalaisen Peter Als Nervingin opettamaan pidemmälle edistyneitä harjoittelijoitamme Ratsu & Miekka -kurssille. Peter ja Fanni aloittivat oman HEMS (Historical Equestrian Martial Sports) –konseptinsa, jota testattiin uudestaan meillä huhtikuussa 2017, ja tullaan edelleen viemään eteenpäin tämän vuoden elokuussa.”

Nyt JHMS:ssä on pidetty kolme Hevosasetaitokurssia, jokaisen armizaren peruskurssin jälkeen. Seurassa on tämä kurssijärjestelmä koettu toimivaksi ja sitä on tarkoitus jatkaa. Kesän 2017 aikana Tuuli piti myös ensimmäisen ratsumiekkailukurssin täysin noviiseille, koska sitä oli häneltä paljon toivottu. Ajatuksena oli tarjota perusteet miekkailua osaamattomille ratsastajille. ”Tätä konseptia tulen jatkossa kehittämään, jos ja kun sille on kysyntää,” kertoo Tuuli, ”Pääasiassa treenit kuitenkin tehdään JHMS:n alla ja sille tuloja hankkien.

Tallin hevoskanta on myös kasvanut tasaisesti. Kirsi osti kolmannen islanninhevosen Geislan vuonna 2014, ja 2016 kesän alussa talliin muutti vuokrapaikalle islanninhevostamma Fantsu. Kirsi perusti myös tallin ympärille yrityksen ja tallista tuli virallisesti Tervarinteen talli. Kevättalvella 2017 Tuuli osti itse toisen oman hevosen, hispanoarabitamma Panaeran ja Kirsi jyllanninhevosruuna Freden. Kesällä 2017 talliin on tulI kaksi islanninhevostammaa lisää. ”Voin sanoa, että ratsuja alkaa viimein olla sopivasti harjoittelijoihin nähden!”, Tuuli iloitsee.

JHMS:n Hevosasetaitokurssin käyneitä on nyt yhteensä reilut 15. Viikoittaisissa treeneissä on osallistujarajana ollut kuusi henkeä hevosmäärän rajoittaessa määrää. Syksystä alkaen osallistujamäärä nousee seitsemään tai kahdeksaan treenikertaa kohden, kunhan kaikille on saatu asiaan koulutettu ratsu.

Lue koko syksyn 2017 ratsuhema-artikkelisarja:

  1. Intro: Ratsuhemaa miekan mitan päässä hevosista.  (28.8.17)
  2. JHMS:ssa ratsuhemaa vuodesta 2010.  (1.9.17)
  3. Ratsuhemaa EMAC:issa vuodesta 2014.  (2.9.17)
  4. Ratsuhemaa EHMS:ssa.  (9.9.17)
  5. JHMS:n ratsuhema-lähteet ja treenaaminen hevosten kanssa.  (13.9.17)
  6. Miten päästä alkuun ratsuhemassa? (1.10.17)