Historiallinen miekkailu (Hema) Suomessa

Päivitetty 20.4.2018

HEMA – EUROOPPALAISTA TAISTELUPERINNETTÄ

Historiallinen miekkailu, virallisemmin Historical European Martial Arts (HEMA) on vanhoja eurooppalaisia asetaitoja elvyttävä taistelulaji, johon sisältyy paljon muutakin kuin varsinaista miekkailua, mm. paini, tikari, keihäät ja muut varsiaseet, sekä ratsailta käytävä kamppailu. Käytännössä Hema kattaa kaiken historiallisen eurooppalaisen taistelutaidon lähinnä 1300-luvulta 1800-luvulle.

Yhteistä näille heman historiallisille tyylisuuntauksille on se, että niiden elävä perinne on ehtinyt katketa. Nykyisten harrastajien onneksi lukuisia historiallisia taisteluoppaita on säilynyt nykypäiviin saakka, aina 1200-luvun lopulta lähtien. Nämä eurooppalaisia taistelutaitoja käsittelevät dokumentit toimivat heman eri suuntausten oppimateriaalina.

i33manual

Vanhin tunnettu eurooppalainen miekkailumanuaali käsittelee 1200-luvun miekka- ja kupurakilpi-tekniikoita. Käsikirjotus on noin vuodelta 1300 ja tekijä tuntematon (Anonymous Fechtbuch: Manuscript I.33)

Jo heman historiallisella aikakaudella aseet ja opit vaihtuivat vuosisatojen kuluessa. Samalla vanhentuneiden tyylisuuntien suullinen perimätieto hiipui tehden tietä uusille aikaansa mukautuville opeille. Tuliaseiden kehittymisen myötä miekat, keihäät ja muut teräaseet muuttuivat hiljakseen vanhanaikaiseksi ja käytännönläheisesti asioihin suhtautuvat eurooppalaiset jättivät vanhentuneet opit sivuun. Vaikka eurooppalaisen miekkailun tyylisuuntia on vaipunut unohduksiin, ei itse miekkailun elävä perinne ole koskaan katkennut Euroopassa, vaan elää ja voi hyvin nykyaikaisessa urheilumiekkailussa.

Vanhat eurooppalaiset taistelutaidot ovat myös osa eurooppalaista kulttuuria ja ikkuna Euroopan menneisyyteen. Lajia pitempään harrastavalle tulevat taisteluoppien ohessa erikseen opettelemattakin enemmän tai vähemmän tutuksi myös se, minkälaisessa maailmassa ja kulttuurissa opit ovat syntyneet ja kehittyneet, minkälaisia välineitä ja varusteita myöhäiskeskiajan ja renessanssin ihmiset käyttivät ja vaikkapa miten noiden aikojen lait, arvot ja tekniikan kehitys vaikuttivat asetaitojen käyttöön ja kehittymiseen.

getty_ms-_ludwig_xv_13_26r_-_fiore_dei_liberi

Fiore dei Liberin Fior di Battaglia -manuaalista 1400-luvun alusta.

Nykyaikana ensimmäiset yritykset herättää vanhoja oppeja eloon, tehtiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa kirjajulkaisuilla. Nykyinen historiallinen miekkailu sai alkunsa 1970-luvulla ja 1990-luvun lopulta lähtien laji on kehittynyt nopeaan tahtiin. Yhtenä tärkeänä osana kehityksessä on ollut internetin suomat mahdollisuudet tiedon hankkimiseen, levittämiseen ja helppoihin kansainvälisiin yhteyksiin. Merkittävä sykäys lajin kehittymiselle on ollut se, että museot ovat digitalisoineen vanhoja manuaaleja internetiin kaikkien saataville ja siten harrastajat pääsevät suoraan käsiksi tiedon lähteille.

ms_3227a_14r-codex-dobringer

Vanhin tunnettu pitkämiekkaa käsittelevä käsikirjotus Cod.HS.3227 (”Hanko Döbringer’s Fechtbuch”) on vuodelta 1389.

Nykyisin historiallista miekkailua harrastetaan kaikkialla Euroopassa ja erityisesti englannin kielisissä maissa ympäri maailmaa mm. Pohjois-Amerikassa Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Singaporessa, mutta myös muualla.

Tietämys lajista niin Suomessa kun kansainvälisestikin kasvanut merkittävästi aivan viime vuosina, vaikka edelleen lajia pidetään usein hyvin eksoottisena verrattuna eurooppalaisille nykyään hyvinkin tuttuihin itämaisiin kamppailulajeihin. Varusteiden kehitys on ollut myös ollut erittäin nopeaa ja 2010-luvulla on nimenomaan historialliseen miekkailuun suunniteltuja moderneja varusteita tullut markkinoille enenevässä määrin.

HUOM. Linkkilista Suomen Hema-seuroista yms. on siirretty omalle nettisivulleen: HEMA SUOMESSA -LINKIT

HEMA SUOMESSA ALKOI TURUSTA

Suomeen historiallinen miekkailu rantautui Marko Saaren johdolla ensimmäisenä 1990-luvun puolivälissä Turkuun, jossa  Warusseppäin kilta perustettiin vuonna 1997. Kilta suuntautui saksalaiseen miekkailuun ja heidän pääaseikseen muodostuivat Liechtenauerin koulukunnan saksalainen pitkämiekka ja messer.

GUY WINDSOR

Seuraavan merkittävä askel Suomessa oli englantilaisen Guy Windsorin Helsinkiin vuonna 2001 perustama miekkailukoulu School of European Swordmanship (SES). SES:in toimintaa pyörittämään perustettiin Suomen Historiallisen Miekkailun Seura ry 2003. Koulun pääaseena oli italianlainen pitkämiekka, jonka rinnalle on pääaseiksi kehittyneet miekka ja kupurakilpi sekä rapiiri. SES:n kotiluolaksi muodostui Suomen ensimmäinen historiallisen miekkailun sali Jakomäessä Helsingissä. Seuraava oman salin hommannut seura oli Jyväskylän JHMS vuonna 2008.

HARMAASUDET

Helsinkiläinen elävöitysyhdistys Harmaasudet on myös yksi varhaisimmista hema-toimijoista Suomessa. Teräsaseilla aloiteltiin siellä harjoitella vuonna 1997. Hema näkökulma ja systemaattisempi lähestyminen aseiden käyttöön tuli harjoitteluun mukaan 2003 paikkeilla Johannes Lepän toimesta.

FIOREN OPPI VEI HEMAN MAAKUNTIIN

Windsorin SES:in vaikutuksesta syntyi pääosin italialaiseen pitkämiekkaan keskittyneitä historialliseen miekkailun harrastajaryhmiä ympäri Suomea, ensimmäisenä Mikko Hännisen perustama SES:n suora sivuhaara Lappeenrantaan 2003.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä syntyi Suomeen puolenkymmentä itsenäistä miekkailuseuraa: Turkuun 2005, Jyväskylään 2007, Joensuuhun 2008, Tampereelle (toiminut ?- n.2010) ja Savon Historiallisen Miekkailun Seuran myötä myös Kuopioon 2010 ja Varkauteen vuoden 2011 alussa.

Samalla vuosikymmenellä historiallinen miekkailu tuli osaksi urheilumiekkailuseurojen toimintaa sekä Vaasassa (VaMi) että Oulussa (OMS) vuonna 2009. Kuopiossakin tätä yritettiin vuonna 2008, mutta paikallisen urheilumiekkailuseuran silloinen johto ei hyväksynyt olympia-lajien ulkopuolista miekkailua toimintaansa.

Fiore dei Liberin italialainen miekkailuoppi dominoi Suomen Hema-kenttää varsin pitkään, sillä saksalaista heman haaraa edustanut Warusseppäin Kilta keskittyi enemmän oman toimintansa pyörittämiseen, kun oppiensa levittämiseen.

Kesällä 2009 Mika Vesterinen jutteli erään Warusseppäin killan jäsenen kanssa Turun keskiaikamarkkinoilla. Siitä on hänelle jäänyt mieleen on warussepän hieman surumielinen ilme ja kommentti siitä, että Suomessa lajin kirjo on jäänyt suppeaksi ja vain Fioren opin levinneet Suomessa ja saksalainen suuntaus jäänyt vain Warussepille. Samassa yhteydessä kaksi kiltalaista esitteli kuopiolaisille messer-miekkailua. Tavallaan mielenkiintoinen hetki kahdella tasolla. Heman kirjo alkoi nimittäin laajeta Suomessa jo heti seuraavana vuonna. Kuopiolaiset taas kohtasivat seuralle myöhemmin tärkeäksi muuttuneen ja tuolloin laajemmin tuntemattoman aseen, messerin ensimmäistä kertaa, vaikka vähän ohi tuo fakta tuolloin menikin.

Fiore Extravaganza 2011 jolloin SESin asema suomessa oli vahvimmillaan.

SES:n Jakomäen sali on varsin vahvasti Suomen heman keskipiste vuosikausia. Guy Windsorin ja samalla Swordschoolin ja Fioren vaikutus oli vahvimmillaan vuonna 2010, jolloin Warusseppäin kiltaa lukuun ottamatta kaikki Suomen miekkailuseurat seurasivat hänen koulunsa oppeja.

SES:in Fiore Extravaganza oli monen vuoden ajan Suomen merkittävin yksittäinen miekkailutapahtuma. Viikon mittaiselta miekkailukurssilta haettiin oppia eripuolille Suomea. Pääopettajana Extravaganzoissa oli Guy Windsor, mutta tapahtumassa nähtiin myös vierailevia opettajia, Stefan Dieke Saksasta 2013 ja Lois Forster Ranskasta 2015.
Tapahtuma alku sai päivänvalon vuonna 2008 nimellä 5 days of Fiore, mutta nimettiin seuraavana vuonna uusiksi Fiore Extravaganzaksi. Viikon mittainen kurssiperinne jatkui 8 vuotta vuoteen 2015 saakka, jolloin Guy Windsor palasi takaisin Englantiin.

Jörg Bellinghausen, Guy Windsor ja Joeli Takala pohtivat Leckühnerin messer-oppeja, Bellinghausenin messer-seminaarissa Jakomäensalilla 26.1.2014. Kuva: Mika Vesterinen

2011-12 lähtien alkoi miekkailukursseja olla laajemminkin ja myös ulkomaalaisia kurssien vetäjiä alettiin nähdä tiuhempaan niin SES:in lisäksi myös EHMS:n järjestämänä. Sellaiseen asemaan kuin Fiore Extravaganza vahvimmillaan pääsi, ei tarjonnan lisääntyessä enää muut tapahtumat ole päässeet, paitsi ehkä useita ulkomaalaisia opettajia tarjonnneet EHMS:n kesäleirit 2013-2016. Fiore Extravaganzan tapaisen monipäiväisen opetustapahtuman katkeamattoman perinnejatkumon syntymistä jouduttaneen odottelemaan vielä pidemmän aikaa.

SEUROJEN NIMET VEISTETTIIN SAMASTA PUUSTA

SES:n painoarvoa ja vaikutusvaltaa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kuvastaa myös se, että SES:n taustalla olevan Suomen Historiallisen Miekkailun Seuran nimen mallia mukaillen suomalaisten hema-seurojen nimet muotoutuivat samaan kaavaan… Turun Historiallisen Miekkailun Seura, Jyväskylän Historiallisen Miekkailun Seura jne. Savoonkin seuraa perustaessa ei muuta vaihtoehtoa tuntunut olevan, koska kaikki muutkin ns. Fiore-seurat olivat tuohon kaavaan asettuneet.

Poikkeuksena tähän kaavaan olivat vain ne pari harrastajaryhmää, jotka syntyivät jo olemassa olleiden urheilumiekkailuseurojen sisälle Oulussa ja Vaasassa, …ja tietenkin jo 90-luvulla perustettu saksalaiseen miekkailuun omana saarekkeenaan keskittynyt Warusseppäin Kilta. Näin Suomea täplittivät sellaiset seurat kuin SHMS, JoHMS, JHMS, THMS ja samaan pötköön ehtivät mukaan Savon seura SaHMS ja SES:istä omille teilleen lähtenyt Espoon EHMS ja viimeisimpänä 2016 perustettu Lappeenrannan LHMS.

Ensimmäinen nimikaavan rikkonut suomalaisseura oli Grieswartt. Savossa irrottauduttiin 2016 pitkästä nimestä ja siirryttiin virallisestikin yleisesti jo käytössä olleeseen lyhyempään nimiversioon Savon Miekka.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

(Kuva: Mirja Kuronen)

BOLOGNALAINEN MIEKKAILU SAI OMAN SEURAN 2010

Uusi historiallisen miekkailun laji, Bolognalaisen miekkailu kotiutui SES:istä omille teilleen lähteneen Ilkka Hartikaisen myötä Espooseen kun hän perusti  niin ikää SES-taustaisen Matias Parmalan ja Hannu Hartikaisen kanssaEspoon Historiallisen Miekkailun Seuran syksyllä 2010.

Matias Parmalan ja myöskin SES-taustaisen Kristian Ruokosen kautta EHMS suuntautui myös saksalaiseen pitkämiekkaan kesästä 2011 lähtien toisena seurana Suomessa. Tätä ennen saksalaista pitkämiekkaa oli harjoiteltu lähinnä Warusseppäin Killassa Turussa.

EHMS laajensi uuden sisarseuran Vorschlag Helsinki ry:n kautta toimintaansa Espoosta Helsinkiin vuoden 2012 lopulla. Vorschlag ry.n tarkoitus oli järjestää saksalaisessa miekkailun treenejä Helsingin kantakaupungin alueella läheisessä yhteistyössä Espoon Historiallisen Miekkailun Seura ry:n kanssa. Käytännössä tässä pyrittiin ratkaisemaan se ongelma, että espoolainen ry ei saanut koulujen salivuoroja Helsingistä, joten sitä varten piti perustaa oma ry.
Vorschlag jäi lopulta hyvin lyhytaikaiseksi, kun EHMS vuokrasi Ruskeasuolta kerrostalon entisestä kerhotilasta oman salin Helsingistä syksyllä 2013. Vorschlag muuttui tarpeettomaksi ja siirtyi jonnekin EHMS:n pöytälaatikkoon. EHMS -lyhenteen mainittiin tulloin taipuneen muotoon Espoon ja Helsingin Miekkailuseuraksi.

Käytännössä  EHMS  kotiutui Helsinkiin ja jos olen oikein ymmärtänyt, seuran nimi nykyään lienee koko pääkaupunkiseutua edustava pelkkä neljän kirjaimen sarja ilman lyhennemerkitystä ja viittausta Espooseen. Sittemmin seuran kotiluola siirtyi selkeästi parempiin tiloihin Fonseenintielle Espooseen 2015-17 palatakseen sitten jälleen Helsinkiin, tällä kertaa Beckerintielle.

GRIESWARTT SUUNTAUTUI MINIMAALISEN ASEISTUKSEN HISTORIAAN

Siinä missä muissa suomalaisissa seuroissa on keskitytty enemmän miekkoihin ja vähemmässä määrin tikariin tai painiin, Helsingin yliopiston piirissä Pyry Vetelin ja Julius Väliahon vaikutuksesta vuonna 2010 perustettu Grieswartt suuntautui minimaalisen aseistuksen historiaan: Aseettoman taisteluun, tikariin ja erilaisiin sivuaseisiin kuten messeriin. SES nousee esille Grieswarttinkin kohdalla, sillä seuran kolmas päävaikuttaja Joeli Takala on myös lähtöisin SES:n piiristä. Samalla Grieswarttista tuli Warusseppäin Killan rinnalle toinen paikka Suomessa, jossa messeriä treenataan.

 ENSIMMÄINEN KUOLLUT HEMA-SEURA SUOMESSA TAMPEREELLA

Kun Kuopiossa alettiin tavailla historiallisen miekkailun aakkosia vuonna 2008, Tampereella toimi vielä Guy Windsorin Fiore-oppeja treenannut Tampereen Historiallisen Miekkailun Seura. Seura oli varmuudella toiminnassa vielä alkuvuodesta 2009, kun Mika Vesterinen yritti sovitella seuraa vetäneen henkilön kanssa mahdollisuutta yksityisopetukseen ko. vuoden maaliskuun alkuun. Sen jälkeen ei Tampereen seurasta ole enää tietoa löytynyt, joten tiedot seuran kohtalosta ovat vähissä. Kesällä 2011 seura oli kuitenkin jo kadonnut …ja itseasiassa todennäköisesti jo jonkin aikaa ennen tuota ajankohtaa. Tahkon historiallisen miekkailun leirillä kesäkuussa 2011 monet ihmettelivät, ettei Tampereen suunnasta ole enää pitkään aikaan kuulunut mitään. Jossain vuoden 2009 alun ja kevään 2011 välillä oli seura kadonnut.

Hema palasi Tampereelle vuonna 2014 uusin voimin Tampere Historical Fencing Society -seuran myötä. Porukka syntyi Facebookin kautta. Ensin syntyi Tampereen historiallisen miekkailun harrastajien ryhmä Facebookiin ja siitä vähän myöhemmin varsinainen seura. Tuota ”Fiore-seurojen” nimikaavaa englanniksi mukaillut nimi vaihtui pian muotoon Tampere Hema.

SAVO HEMA-SIVISTYKSEN PIIRIIN 2010

Vuonna 2008 alkoivat Janne Kärki Varkaudessa ja Mika Vesterinen Kuopiossa tutkailla hemaa kumpikin itsekseen omissa oloissaan ja löysivät toisensa seuraavana vuonna. Siitä seurasi  Savon Historiallisen Miekkailun Seuran (vuodesta 2016 Savon Miekka) perustaminen ja näin Savo tuli  historiallisen miekkailun sivistyksen piiriin vuonna 2010. Vakiotreenit alkoivat Kuopiossa 2010 ja seuraavana vuonna Varkaudessa. Kuten useimmissa lajin seuroissa Suomessa, myös Savon Miekassa lähtökohtana oli alkuvuosina Fioren italialainen pitkämiekka, jonka opit haettiin SES:in ja Guy Windsorin suunnalta. Fioren opeista olivat pitkämiekan lisäksi säännöllisesti käytössä tikari ja jossain määrin paini.

LAJIEN KIRJO ALKOI LEVITÄ 2010-LUVUN ALUSSA

Kiinnostus bolognalaisesta ja saksalaisesta miekkailusta alkoi levitä EHMS:n perustamisen myötä myös maakuntiin. Ainakin Savon osalta Joeli Takalan organisoimalla Tahkon miekkailuleirillä 2011 oli suuri merkitys, sillä tuolloin saatiin tälle suunnalle ensimmäiset kosketukset mm.bolognalaiseen miekkailuun, saksalaiseen pitkämiekkaan ja rapiiriin.

Tahkolta tarttui Jaakko Vesterisen kännykkään myös Kristian Ruokosen puhelinnumero ja hän olikin Joeli Takalan kanssa jo saman vuoden marraskuussa ja uudelleen seuraavan vuoden keväällä Kuopiossa opettamassa saksalaista pitkämiekkaa. Hukkaan eivät opin siemenet menneet, sillä Vesteriset alkoivat jälkimmäisen visiitin jälkeen tosissani opiskella itsekseni saksalaista pitkämiekkaa. Samana syksynä oli jo Kuopiossa kerran viikossa saksalaisen miekkailun treenejä. Saksalainen pitkämiekka tuli siis osaksi Savon Miekan harjoitusohjelmaa vuonna 2012 ja seuraavana vuonna aloitettiin myös messerin treenaaminen Kuopiossa. Messerin kohdalla Savon Miekka oli kolmas seura, jossa tätä asetta on Suomessa alettu harjoitella säännöllisesti. Bolognalaista yhden käden miekkaa on myös  yritelty käynnistellä Savossa jo kesästä 2012 saakka ja itseasiassa useampaankin otteeseen. Ilkka Hartikainenkin vieraili Kuopiossa 2013, mutta vaikka kiinnostusta on ollut, ei hommaa saatu käyntiin.

Savon seura on tässä kirjoittajalle läpensä tuttuna esimerkkinä, mutta samanlaista vaihtelun ja lisäoppien hakua on ollut myös muissa ns. Fiore-seuroissa ja sitä kautta Heman lajien laajempi kirjo on  päässyt leviämään ympäri Suomea. Tuntuu myös siltä, että samassa yhteydessä Warusseppäin Killan arvo pitkän linjan tutkimustyössä on noussut arvoonsa ja Marko Saaren opeille on löytynyt käyttöä niin Kuopiossa kuin muuallakin.

LAJIKIRJON LEVIÄMISESTÄ KASVUKIPUJA

Pääosa Suomen hema-seuroista lähti syntymään SES:in toiminnan ja Guy Windsorin Fiore-opetuksen ympärille. Lajikirjon alkaessa levitä 2011-12  syntyi ”Fiore-seuroissa” asiasta ristiriitoja. Kivuttomasti ei saksalaisen miekkailun aloittaminen sujunut Kuopiossakaan, sillä sinne syntyi pieni oppositio, joka piti saksalaisen miekkailun harjottelua ”petturuutena” ja saksalaisen miekkailun harjoittelua mustamaalattiin pääkallopaikalle Jakomäkeen. Tilanne myrkytti seuran tunnelmaa vuoden parin verran. Tämä tosin ajoi saksalaisesta miekkailusta innostuneita ainoastaan yhä syvemmälle omaan suuntaansa. Jakomäen taholle annettu väärä mielikuvakin selvisi aikanaan ja Guy Windsor avusti tilanteessa siten, että Kuopion jyrkkä ”Fiore-oppositio” ryhtyi perustamaan oman miekkailuseuraa. Näin syntyi Kuopioon hetken aikaa elänyt muutaman hengen Puijon Miekka ry, joka hävisi pois noin puolessa vuodessa.

Myös 2014 perustettu Kulttuurikilta Schranken on osin tuon vastakkainasettelun lapsi. Sen perustajat kokivat hema-piirit ja seuratoiminnan välillä hieman henkisesti ahtaiksi johtuen mm. Savon Miekan sisäisistä klikkiytymisistä erityisesti vuosina 2012-13, jolloin saksalaisen miekkailun harjoittelu sai seurassa jalansijaa opposition vastustuksesta huolimatta. Yhdistys perustettiin osin huumorimielessä seurahierarkioista yms. vapaaksi ”salaseuraksi”, mutta vakavammalla mielellä myös varalta turvapaikaksi, jossa jäsenet voivat tarvittaessa jatkaa omaa miekkailuharrastustaan vapaasti. Yhdistyksen toimintaideana onkin ollut välttää liiallista vakavuutta ja organisoitumista. Schrankenilla on ollut enemmän tai vähemmän toimintaa Kuopiossa ja Jyväskylässä vuodesta 2014 lähtien ja Heinävedellä 2016-17.

Hieman saman suuntaisia ristiriitoja on ollut muuallakin kuin Kuopiossa siirtymävaiheessa yhdestä miekkailun tyylilajista monipuolisempaan miekkailun harjoitteluun. Sittemmin lajien kirjo on monipuolistunut Fioren oppien rinnalla vähän kaikkialla Suomessa.

HEMAN KILPAMIEKKAILU ALKOI SUOMESSA 2013

Monille harrastajille kilpaileminen ei ole lajissa olennaista. Vaikka vapaamiekkailua paljon harrastetaankin, niin ei aina niin kilpailullisessa hengessä. Kilpailutoiminta on 2010-luvun edetessä nostanut päätään Heman sisällä, niin maailmalla kun Suomessakin.

Espoon Historiallisen Miekkailun Seura järjesti marraskuussa 2013 Helsinki Bolognese Open- turnauksen ensimmäisenä Heman kilpailuturnauksena Suomessa ja sen jälkeen kilpailuja on ollut säännöllisesti.

EHMS on muutenkin edelläkävijän roolissa Suomessa kilpailupuolen suhteen. Seura oli mukana järjestämässä vuonna 2014 käynnistynyttä ensimmäistä kansainvälistä miekkailuliigaa, Nordic Historical Fencing Leagueta, jossa oli mukana neljä turnausta paikkoina Bergen, Kööpenhamina, Helsinki ja Örebro. EHMS:n edustajat mm. Kristian Ruokonen, Matias Parmala, Ilkka Hartikainen ja Elisa Keskinen (nyk. Kuusama) myös menestyivät kilpailuissa hyvin ja seuralla on kilpailumenestystä ollut runsaasti myöhemminkin.

SKOTTILAISTA MIEKKAILUA POHJANMAALLA

Timo  Seppälä ja Tero  Ulvisen perustivat Seinäjoelle 2014 The  West  Finland  Broadsword  Academyn  perusti  vuonna  2014  yhdessä. tuoden samalla Suomen lajikirjoon skottilaisen miekkailun. Seuranopit tulevat Christopher Scott Thompsonilta ja hänen perustamaltaan The Cateran Societylta. WFBA:lla on tiiviit yhteydet samana vuonna perustettuun Tero Ulvasen johtamaanratsujousiammuntaan ja ratsuhemaa haarastavaan Equestrian Martial Arts Clubiin.

SEUROJEN VÄLISELLE YHTEISTYÖLLE TILAUSTA

Seurojen välisen yhteistyön kehittäminen on puhututtanut aika-ajoin ja heman alkuaikoina SHMS ja SES toimikin useimpien seurojen yhdistävänä linkkinä. Keväällä 2014 SHMS teki aloitteen seurojen välisestä kolleegiosta, joka voisi kokoontua pari kertaa vuodessa. Visio tosin rakentui SES:n ja Fioren oppien ympärille sisältäen ehdotuksen ”alueellisten” seurojen (sis. Turku, Oulu, Kuopio-Varkaus, Lappeenranta, Jyväskylä) kuukausimaksuja erilaisia lisäetuja vastaan. Useimmille seuroille ei taloudellinen lisärasite ollut mahdollinen, mutta kolleegio nähtiin ideana hyväksi, sillä lisäyksellä, että siihen toivottiin mukaan kaikkia Suomen hema-seuroja tasavertaisina jäseninä. SES:in keskeinen asema oppilähteenä oli jo tuolloin tasaantunut 2000-luvun huippuvuosista mm. seurojen oman  tietotaidon kehittyessä  ja  erilaisten hema-lajien kirjon kehittymisen myötä, mitä ei ehkä SES:in piirissä täysin oltu havaittu. Esim. Savon Miekassa alkoi vuodesta 2013 harjoitusten pääpaino siirtymään Kuopion osalta saksalaiseen miekkailuun.
SHMS:n ehdotuksen kiinnostavin osa, kolleegio-ajatus hautautui siinä ohessa, kun kokonaisaloite ei saanut riittävää kannatusta. Laajempaa Suomen seurojen välistä yhteistyötä on kyllä kaipailtu monella taholla, mutta mitään varsinaista lajiliittoa ei ole kukaan tainnut edes yrittää lähteä ajamaan eteenpäin. Useimmat seurat toimivat pienellä rahalla ja pienen aktiivijoukon varassa, eikä aikaa vievää ja kuluja aiheuttavaa lajiliittoa ole nähty tarpeelliseksi, koska epävirallisempi yhteistyö voisi täyttää tarpeen ilman kiinteitä kulujakin. Tuota tarvetta täyttämään tuolloin THMS:ssä toiminut Markus Koivisto toi seuraavana vuonna esille konkreettisena toimintaideana hema-ohjaajien epävirallisten kokoontumisten ajatuksen.

RATSUHEMA ALKOI KEHITTYÄ 2010-LUVUN ALKUVUOSINA

Ratsuhema alkoi kehittyä 2010-luvun alkupuoliskolla. Jyväskylän Historiallisen Miekkailun Seurassa Kirsi Haasanen ja Tuula Salmi ottivan ensiaskelia rasumiekkaulun pariin jo vuodesta 2010 lähtien. Aktiivinen ratsutoiminta saatiin seurassa käyntiin kesällä 2015.

Syksyllä 2014 perustettiin Tero Ulvisen johdolla seinäjokelainen Equestrian Martial Arts Club, eli EMAC. Sen toiminta keskittyy enemmän ratsujousiammuntaan, mutta ratsuhema on ollut myös mukana seuran perustamisesta saakka.

ERÄS AIKAKAUSI PÄÄTTYI 2015

Tavallaan yksi aikakausi Suomen heman historiassa päättyi, kun lajia Suomessa levittänyt Guy Windsor palasi Englantiin ja jätti Helsingin koulun seuraajiensa hoitoon syksyllä 2015. Jakomäen johdossa jatkoi Windsorin jälkeen Ilpo Luhtala.

HEMA-OHJAAJIEN KOKOONTUMISEN IDEA RUOTSISTA

Vuoden 2015 lopulla THMS:n Markus Koivisto heitti ilmaan Ruotsissa käytössä olevan idean hema-ohjaajien vapaamuotoisista kokoontumisista, joissa ydin ideana olisi seurojen välinen ajatusten vaihto. Hänen vision mukaan kokoontuminen kiertäisi Suomea esimerkiksi kerran kesällä, kerran talvella. Markus Koivisto pallotteli ideaa Mika Vesterisen kanssa JA Huhtikuussa 2016 syntyi ajatus Hema Instructors Finland -kokoontumisesta Heinävedellä, jonka em. kaksikko ja Paula Vesterinen toteuttivat 9.-10.7.2016.

Idean isän Markus Koiviston osallistuminen valitettavasti peruuntui viime metreillä. Kokoontumisessa oli mukana edustajia Savon Miekasta, JHMS:stä, SHMS:stä ja THEMA:sta. Kokoontumisen kierto eri paikkakunnille ei ainakaan heti ottanut tuulta alleen, mutta ensimmäinen kokoontuminen Heinävedellä nähtiin siinä määrin onnistuneeksi, että jatkoa saatiin samassa paikassa myös seuraavaan kesään 6-7 seuran voimin.

UUSI MIEKKAILUSEURA LAPPEENRANTAAN 2016

Historiallisen miekkailun seuroihin ilmestyi vuonna 2016 uusi tulokas Lappeenrannan Historiallisen Miekkailun Seura, LHMS. Vaikka seuran oli uusi, on sillä takana jo pidempi historia. Mikko Hänninen oli tuonut The School of European Swordmanship –koulun italialaisen miekkailun opit Lappeenrantaan jo 2003 ja perustanut  kaupunkiin koulun sivuhaaran. Uusi LHMS ry  jatkoi tätä toimintaa jo 2009 Hännisen opissa aloittaneen Isto Sipilän johdolla.

RATSUHEMAA UUSILLE PAIKKAKUNNILLE 2016-2017

EMAC:n ratsuhema toiminta laajentui alajaosten kautta vuosien 2016-2017 alajaosten kautta Raisioon, Ouluun ja Kokkolaan. Vaikka päälaji noissa alajaostoissa on ratsujousiammunta on myös miekkailusaanut hieman jalansijaa.  Pääkaupunkiseudulla EHMS on ottanut ensiaskelia ratsuheman pariin Marko Hanhisuannon ja Hanna Kallion järjestämillä alkeiskursseilla syksyllä 2016 ja keväällä 2017.

KUPLINTAA PINNAN ALLA 2017

Pinnan alla näytti porisevan enemmän kun äkkisiltään julkisuudessa on tullut ilmi. Eräs miekkailuporukka on toiminut jo pitkään, mutta ei halua tulla julkisuuteen, ehkä siksi, ettei halua ottaa ”haastajan” roolia samassa kaupungissa olevan vakiintuneemman miekkailuseuran kanssa. Toisen miekkailuporukan kohdalla homma tuntui olevan kiinni siitä, että päätekijät eivät ehkä kokeneet olevansa tarpeeksi osaavia tullakseen julkisuuteen. Molemmat tapaukset ovat minun mielestä harmillisia, koska toisenlainen ratkaisu kummankin kohdalla olisi vahvistanut hemaa kamppailulajina Suomessa.

Tässä yhteydessä täytyy tuoda ilmi myös se, että miekkailuseuran perustamisessa tarvitaan aluksi enemmän innostusta kun taitoa. Tosi vähälläkin pääsee alkuun ja taitoa olennaisempaa on saada kasaan muutama asiaan sitoutunut aktiivi. Uskon vahvasti siihen, että Suomen hema-yhteisöstä löytyy uusille seuroille oppia ja apua, kun sitä vaan hoksaa pyytää.

Jotain pinnan alla kuplinnasta näytti kuitenkin selkeästi  olevan myös rakentumassa, sillä keväällä 2017 näytti, että uusi miekkailuseura olisi syntymässä Lahteen JHMS-taustaisten Teppo Suomisen ja Juho Ålanderin toimesta. Ensin mainitun muutettua pois Lahdesta toiminnan pyörittäminen jäi Juho Ålanderin vastuulle. syksyllä Lahdessa oli jo epävirallisen harrastajaryhmän säännölliset viikkotreenit.

Samaan aikaan keväällä 2017 Matti Porkka alkoi viritellä verkkoja Historiallisen Miekkailun toiminnan synnyttämiseksi Seinäjoelle ja Vaasan Miekkailijoiden vierailun myötä toiminta lähti käyntiin muutaman hengen ydinporukan myötä.

SEURATOIMINTA VARKAUDESSA HIIPUI

Savon Miekan toiminta keskittyi kevään 2017 päätteeksi Kuopioon, kun seuran toiminta Varkaudessa päättyi kokonaan. Varkauden johtokaksikko ei muiden kiireidensä vuoksi ollut enää innostuneita seuratoiminnan pyörittämiseen ja koska aktiivitreenaajia ei heidän lisäkseen ollut Varkaudessa kuin yksi, ei toiminnalla ollut jatkomahdollisuuksia. Savon Miekka ehti toimia Varkaudessa reilut kuusi vuotta.

TAVASTIA FENCING SOCIETY

Kesällä 2017 Ilkka Hartikainen ja Hanna Kallio ilmoittivat perustaneensa Riihimäelle uuden miekkailuseuran, Tavastia Fencing Societyn, jonka kautta Ilkka Hartikainen jatkossa toimii. EHMS:ssä hän vastaa edelleen bolognalaisen miekkailun opetusohjelmasta.

ARTIKKELEITA:

Diederich Porath ja ruotsalainen rapiiri 11.5.18
Harmaasudet keskittyy rautakauden asetaitoihin 20.4.18
Seinäjoelle historiallisen miekkailun seura
17.2.18
Grieswartt syntyi sillan alla 24.11.17
Marko Saari: Miekoista 5.11.17
Säännöllinen HEMA -toiminta käyntiin Lahdessa 2.11.17
Eurooppalaiset historialliset kamppailutaidot Suomessa –kirja 2.11.17
Ratsuhemaa miekan mitan päässä hevosista (kuuden artikkelin sarja) 28.8.-1.10.17
Lahteen syntymässä uusi historiallisen miekkailun seura 21.4.17
LHMS – Haastattelussa Isto Sipilä 17.3.17
Katkesiko eurooppalaisen miekkailun perinne vai ei? 2.4.16
Saksalaista vai pyhäroomalaista miekkailua? 2.4.16
Skottimiekkailua Pohjanmaalla 21.12.15
Paulus Hector Mair 1517-1579 22.4.15
Mairin sauvaa varsiaseiden perusoppimääräksi 19.4.15
Codex Wallersteinin miekkailuperinne Nürnbergin alueelta kiehtoo 15.4.15
Interview with Guy Windsor: Veni Vadi Vici 15.8.13
Interview with Guy Windsor: The Fiore Extravaganza 19.6.13
Aseena sirppi – Haastattelussa Marko Saari / Warusseppäin Kilta 4.6.13

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

(Kuva: Elisa Hyvärinen)

USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ HEMA:STA

Ovatko miekkailuopit ihan oikeita?
Harjoiteltavat perustuvat historiallisiin lähteisiin ja niitä pyritään opettelemaan siten, kun aikalaiset oppinsa ylös kirjoittivat. Luottamus siihen, että aikansa miekkailumestarit tiesivät, mistä kirjoittivat on suuri. Ovathan he aikoinaan henkensä uhalla oppeja oikeiksi todistaneet.

Pitääkö lajin aloittamiseen olla kokemusta miekkailusta tai muista kamppailulajeista?
Lajin aloittaminen ei vaadi mitään kamppailulajikokemusta. Sen verran tämä laji poikkeaa aseiden ansiosta useimmista muista kamppailulajeista, että varsin samalta viivalta kaikki aloittelijat lähtevät liikkeelle.

Ovatko miekat teräviä?
Harjoituksissa käytetyt miekat ovat tylsiä. Terävillä miekoillakaan harjoittelu ei ole poissuljettua. Se vaatii tietenkin kokeneen miekkailijan ja erittäin hyvän kontrollin miekan käsittelyssä. Periaatteessa jokaisen harrastajan olisi hyvä terävälläkin miekalla hieman miekkailla ymmärryksen syventämiseksi, koska terävät miekat käyttäytyvät eri tavalla kun tylsät harjoitusmiekat. Esimerkiksi terävät miekanterät tarttuvat toisiinsa kiinni terä terää vasten osuessaan, mutta tylsien miekkojen terät liukuvat toisiaan pitkin.

Terävät miekan tuovat myös ihan erilaisen pelkoefektin mukaan, mikä vie ehkä lähemmäs historiallisten lähteiden ymmärtämistä.

Täytyykö olla kiinnostunut historiasta harrastaakseen tätä lajia?
Ei tarvitse. Aika moni lajin harrastaja ei yllättäen ole juurikaan kiinnostunut edes harrastamansa miekkailulajin historiasta tai edes kontekstista missä laji ja sen opit ovat syntyneet. Jossain määrin tuo konteksti kyllä aikaa myöten tulee tutuksi lajia harrastaessa, olipa siitä kiinnostunut tai ei.

Sopiiko laji naisille?
Kyllä sopii oikein hyvin. Kamppailuvälineena miekka tasoittaa kummasti sukupuoli- ja kokoeroja. Suuret ja pienet, naiset ja miehet pystyvät miekkailemaan yllättävän tasaväkisesti.

Tarvitseeko lajin aloittamiseen olla jotain aikaisempaa kokemusta kamppailulajeista?
Ei tarvitse. Aseiden vuoksi Hema poikkeaa aika paljon monista muista kamppailulajeista. Melko samalta viivalta joutuvat kamppailulajeja harrastaneet aloittamaan sellaisten kanssa, joilla ei kamppailulajeista ole kokemusta.

Mitä varusteet maksavat?
Ensimmäinen tarpeellinen väline on miekkailumaski. Hintaa niillä on 85–140 euroa mallista riippuen. Edullisin malli soveltuu perustreenaamiseen. Seuraava ja varmaankin kaikkein mielenkiintoisin hankita lienee miekka. Pitkämiekkojen hinnat ovat 200–500 euron luokkaa. Reilulla parilla sadalla eurolla saa jo hyvän harjoitusmiekan. Täyden vapaamiekkailuvarustuksen saa kasaan 500-600 eurolla.

Käytettynä miekkoja, maskeja ja muita varusteita saa vielä selvästi halvemmalla. Käytetyille varusteille löytyy yleensä hyvin ostajia, jos jostain kamoista eroon haluaa päästä.

Pukeudutteko harjoituksissa historiallisiin vaatteisiin?
Emme pukeudu. Perusvarustus on t-paita, verryttelyhousut, sisäpelikengät ja miekkailumaski. Miekkailumaski on yleensä ottaen aina urheilumiekkailun kalpamaski tai sen ”historiallisen miekkailun” rinnakkaisversio, jossa erona se, että kangasosa on urheilumiekkailussa valkoinen ja ”historiallisen miekkailun” maskissa musta. Miekkailijan kehittyessä suojavarusteiden määrä tuppaa myös kasvamaan. Suomavarusteita käytetään vapaamiekkailun lisäksi myös  perusharjoittelussa, riippuen vähän harjoittelun luonteesta.

Käytättekö vapaamiekkailussa haarniskoja?
Haarniskoidun miekkailun treenaaminen on harvinaisempaa. Osin jo  siksi, että hyvät haarniskat tulevat varsin kalliiksi. Haarniskoitu ja haarniskoimaton miekkailu ovat myös kaksi hyvin erilaista miekkailun lajia, jotka myös alkuperäisissä lähteissä käsitellään omina kokonaisuuksinaan. Haarniskoitu miekkailu on vaikea oikeasti mallintaa ilman historiallista varustusta.

HEMA:ssa pääpaino on haarniskoimattomassa miekkailussa ja varusteiden kehittelyssä pääpaino on haarniskoimattoman miekkailun tekemisessä turvallisemmaksi.  Varusteissa pyritään haarniskoimattoman miekkailun suojaamattomuuden vaikutelmaan suojatusti, ei katsojan, vaan itse miekkailijan näkökulmasta. Tämä tarkoittaa yleensä moderneja kevyitä materiaaleja, tavoitteena keveys, liikkuvuus ja suojaavuus.

Onko historiallinen miekkailu koreografista ”muka miekkailua”?
Ei ole. Oikeaan miekkailuun treenaamisessa tähdätään. Koreografisia harjoituksia kyllä käytetään välineenä harjoittelussa. Miekalla ihan oikeasti lyödään, mutta kontrolloidusti, kuten alkuperäisissä lähteissäkin korostetaan. Kontrolloimatonta ”täysillä” lyömistä pilkataan jo 1300-luvun lopun ja 1400-luvun alun mestarien toimesta maajussien ja puhvelien miekkailuksi.

Onko historiallinen miekkailu historian elävöitystä?
Ei ole. Hemassa paino on nimenomaan historiallisista lähteistä haetuissa asetaidoissa, ei elävöitystoiminnassa.

Historianelävöitys menee harrastuksena laajemmalla rintamalla paljon syvemmälle historiaan kun hema. Sinänsä Hema ja elävöitystoiminta eivät toisiaan tietenkään sulje pois. Suomen hema-seuroista elävöitystoiminta lienee vahvimmin mukana turkulaisen Warusseppäin Killan toiminnassa. He tekevät myös varusteitaan itse.

Liittyykö laji jotenkin liveroolipelaamiseen?
Ei liity, mutta ehkä liveroolipelaaja voisi meiltä jotain hyödyllistä oppia saada.

Onko tämä joku vapaa tappelulaji?
Ei ole. Järki, maltti ja kontrolli täytyy olla tässä lajissa mukana. Osa tekniikoita on tietty niin vaarallisia, ettei niitä käytännössä voi harjoituksissa toteuttaa. Onhan kyseessä aidot itsepuolustus-, taistelu- ja kaksitaisteluopit. 1500-luvulta lähtien löytyä myös enemmän lähteitä, joissa miekkailuun suhtaudutaan enemmän nykyaikaisen kaltaisena harrastus- ja kilpailutoimintana. Osa hemaa on siihen suuntaan selkeästi kallistumassakin.

Mainokset

One thought on “Historiallinen miekkailu (Hema) Suomessa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s